Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Mon, 09 Sep 2013 13:50:07 +0300 fi Ajatuksia eduskuntakauden alkaessa http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/149046 <p>Olen pitänyt omilla kotisivuillani <a href="http://www.eeva-mariamaijala.fi">www.eeva-mariamaijala.fi</a>&nbsp;blogia reilun parin vuoden ajan. Päätin aloittaa nyt bloginpidon myös täällä Uuden Suomen kotisivuilla.</p><p>---</p><p>Eduskuntatyö on alkanut kesätauon jälkeen. Julkisuudessa puhutaan joskus kansanedustajien pitkistä kesälomista, mutta kyllä monet eduskuntatyöhön ja puoluetyöhön liittyvät tehtävät ovat runsaasti tämän kesätauon aikanakin työllistäneet.</p><p>Tietysti kesällä on tehty kotitilankin töitä. Maatilamme työt ovat minulle myös mainiota hyötyliikuntaa. Hillametsässä ja puolukoita poimiessa on niin ikään aika kulunut ja mieli virkistynyt. Hilloakin tuli jonkun verran purkitettua!</p><p>Nyt oli sitten aika jättää kotipiha askareineen ja lähdettävä Helsinkiin. Odotan innolla syysistuntokauden alkamista. Meille lappilaisille tärkeitä asioita on tulossa käsittelyyn, esimerkiksi metsätalouden ja kalastuksen alalta. Oma lakialoitteeni eräiden seksuaalirikosten kriminalisointiin tehtävistä muutoksista pitäisi myös tulla käsiteltäväksi.</p><p>Olen toiminut kansanedustajana nyt reilut kaksi vuotta. Koko elämäni olen ollut keskustalainen ja seurannut lapsesta asti mielenkiinnolla yhteiskunnallista keskustelua. Jo isäni kertoi kotipirtissä, kuinka maakuntia on puolustettava ja keskittävää linjaa vastustettava. En olisi silti osannut kuvitella, miten suurella innolla ja vahvalla tahdolla asutusta ja palveluita halutaan tässä maassa keskittää muutamiin asutuskeskuksiin. Keskittämisideologia on pitänyt tämän kuuden puolueen usein hyvin eripuraisen hallituksenkin kasassa. Se tuntuu hallituspuolueita nyt eniten yhdistävän.</p><p><strong>Onko varaa pitää koko Suomi asuttuna?</strong></p><p>Satuin taannoin kuulemaan erään pääkaupunkilaisen pohdiskelua, että onko Suomella varaa ja onko halua pitää koko Suomi asuttuna? Hänen johtopäätöksensä tuntui olevan, että se ei kannata. Siis että olisi kansantaloudellisesti tehokkaampaa, jos suomalaiset asuisivat ja työskentelisivät muutamissa suurkeskuksissa.</p><p>Minä puolestani kysyn, että onko meillä varaa keskittää Suomen väestö, palvelut ja työpaikat muutamiin keskuksiin? Onko meillä varaa jättää koko Suomen voimavarat hyödyntämättä? Eikö meidän tule käyttää jokaisen alueen vahvuudet koko isänmaan hyväksi?</p><p>Mitä on Suomi ja suomalaisuus? Kuuluuko siihen erottamattomana osana elävä maaseutu ja omaleimaiset maakunnat – omine perinteineen, murteineen ja tapoineen? Haluammeko murskata kylien Suomen, jossa yhteisöllisyys on vielä voimissaan? Pakotammeko juuriltaan pois myös sellaiset nuoret, jotka haluavat elää synnyinseudullaan ja rakentaa sitä kukoistukseen?</p><p><strong>Puolueiden uusjako</strong></p><p>Joskus kuulee sanottavan, että vasemmisto-oikeisto -akseli on vanhentunut. Mehän eduskunnassakin istumme pitkälti sen mukaan, vasemmistopuolueet puhemiehen istuimelta katsottuna vasemmalla ja oikeisto oikealla. Minä uutena keskustalaisena kansanedustajana istun keskipaikkeilla takarivissä. Olisiko tämä puoluekartasto kuitenkin asemoitava uudelleen? Pitäisikö jaon vasemmiston ja oikeiston sijaan muodostua siten, että mitkä puolueet kannattava keskitettyä ja mitkä hajautettua yhteiskuntamallia?</p><p>Eilen oli lapsuusvuosieni presidentin, Urho Kekkosen, syntymän 113-vuotispäivä. Hän oli hajauttamista kannattava maalaisliittolainen, jota lopulta tukivat niin kommunistit kuin kokoomuslaiset. Eilinen Kekkosen syntymäpäivä jää Suomen historiaan Nokia-uutisten johdosta. Kaiken mielenkuohunnan keskellä ajankohtaiseksi nousivat Kekkosen sanat:</p><p><em>"Mutta kehityksestä emme voi emmekä saa irrottautua. On oltava mukana. Aina kun on mahdollista, on mentävä käsikynkkää laajeneville kauppa-alueille, olivatpa ne millä ilmansuunnalla tahansa. Kuitenkin on muistettava, että laajentuvat markkinat ovat kyllä taloudellisen tulevaisuutemme perusedellytys mutta ne eivät suinkaan ole ratkaisu, kuten äkkipäätä luulisi. Ne tarjoavat kyllä mahdollisuuksia mutta tuovat myös uusia vaaroja, joiden torjumiseen on oltava kotoisesti valmistautuneita."</em></p> Olen pitänyt omilla kotisivuillani www.eeva-mariamaijala.fi blogia reilun parin vuoden ajan. Päätin aloittaa nyt bloginpidon myös täällä Uuden Suomen kotisivuilla.

---

Eduskuntatyö on alkanut kesätauon jälkeen. Julkisuudessa puhutaan joskus kansanedustajien pitkistä kesälomista, mutta kyllä monet eduskuntatyöhön ja puoluetyöhön liittyvät tehtävät ovat runsaasti tämän kesätauon aikanakin työllistäneet.

Tietysti kesällä on tehty kotitilankin töitä. Maatilamme työt ovat minulle myös mainiota hyötyliikuntaa. Hillametsässä ja puolukoita poimiessa on niin ikään aika kulunut ja mieli virkistynyt. Hilloakin tuli jonkun verran purkitettua!

Nyt oli sitten aika jättää kotipiha askareineen ja lähdettävä Helsinkiin. Odotan innolla syysistuntokauden alkamista. Meille lappilaisille tärkeitä asioita on tulossa käsittelyyn, esimerkiksi metsätalouden ja kalastuksen alalta. Oma lakialoitteeni eräiden seksuaalirikosten kriminalisointiin tehtävistä muutoksista pitäisi myös tulla käsiteltäväksi.

Olen toiminut kansanedustajana nyt reilut kaksi vuotta. Koko elämäni olen ollut keskustalainen ja seurannut lapsesta asti mielenkiinnolla yhteiskunnallista keskustelua. Jo isäni kertoi kotipirtissä, kuinka maakuntia on puolustettava ja keskittävää linjaa vastustettava. En olisi silti osannut kuvitella, miten suurella innolla ja vahvalla tahdolla asutusta ja palveluita halutaan tässä maassa keskittää muutamiin asutuskeskuksiin. Keskittämisideologia on pitänyt tämän kuuden puolueen usein hyvin eripuraisen hallituksenkin kasassa. Se tuntuu hallituspuolueita nyt eniten yhdistävän.

Onko varaa pitää koko Suomi asuttuna?

Satuin taannoin kuulemaan erään pääkaupunkilaisen pohdiskelua, että onko Suomella varaa ja onko halua pitää koko Suomi asuttuna? Hänen johtopäätöksensä tuntui olevan, että se ei kannata. Siis että olisi kansantaloudellisesti tehokkaampaa, jos suomalaiset asuisivat ja työskentelisivät muutamissa suurkeskuksissa.

Minä puolestani kysyn, että onko meillä varaa keskittää Suomen väestö, palvelut ja työpaikat muutamiin keskuksiin? Onko meillä varaa jättää koko Suomen voimavarat hyödyntämättä? Eikö meidän tule käyttää jokaisen alueen vahvuudet koko isänmaan hyväksi?

Mitä on Suomi ja suomalaisuus? Kuuluuko siihen erottamattomana osana elävä maaseutu ja omaleimaiset maakunnat – omine perinteineen, murteineen ja tapoineen? Haluammeko murskata kylien Suomen, jossa yhteisöllisyys on vielä voimissaan? Pakotammeko juuriltaan pois myös sellaiset nuoret, jotka haluavat elää synnyinseudullaan ja rakentaa sitä kukoistukseen?

Puolueiden uusjako

Joskus kuulee sanottavan, että vasemmisto-oikeisto -akseli on vanhentunut. Mehän eduskunnassakin istumme pitkälti sen mukaan, vasemmistopuolueet puhemiehen istuimelta katsottuna vasemmalla ja oikeisto oikealla. Minä uutena keskustalaisena kansanedustajana istun keskipaikkeilla takarivissä. Olisiko tämä puoluekartasto kuitenkin asemoitava uudelleen? Pitäisikö jaon vasemmiston ja oikeiston sijaan muodostua siten, että mitkä puolueet kannattava keskitettyä ja mitkä hajautettua yhteiskuntamallia?

Eilen oli lapsuusvuosieni presidentin, Urho Kekkosen, syntymän 113-vuotispäivä. Hän oli hajauttamista kannattava maalaisliittolainen, jota lopulta tukivat niin kommunistit kuin kokoomuslaiset. Eilinen Kekkosen syntymäpäivä jää Suomen historiaan Nokia-uutisten johdosta. Kaiken mielenkuohunnan keskellä ajankohtaiseksi nousivat Kekkosen sanat:

"Mutta kehityksestä emme voi emmekä saa irrottautua. On oltava mukana. Aina kun on mahdollista, on mentävä käsikynkkää laajeneville kauppa-alueille, olivatpa ne millä ilmansuunnalla tahansa. Kuitenkin on muistettava, että laajentuvat markkinat ovat kyllä taloudellisen tulevaisuutemme perusedellytys mutta ne eivät suinkaan ole ratkaisu, kuten äkkipäätä luulisi. Ne tarjoavat kyllä mahdollisuuksia mutta tuovat myös uusia vaaroja, joiden torjumiseen on oltava kotoisesti valmistautuneita."

]]>
0 http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/149046#comments Mon, 09 Sep 2013 10:50:07 +0000 Eeva-Maria Maijala http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/149046
Anarkososialismin vikana on sosialismi http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/148792 <p><a title="Anarkososialismi" href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Anarkososialismi">Anarkososialismi</a>ssa on hyvää libertarismi. Sen vikana on sosialismi, joka perustuu perusteettomaan oletukseen, että vapaa markkinatalous riistää työläisiä ja että suunnitelmataloudessa asiat saadaan luistamaan paremmin. Libertaarisosialismi perustuu suunnitelmatalouteen kuten Bryan Caplan kertoo kirjoituksessaan <a title="The Anarcho-Statists of Spain" rel="nofollow" href="http://econfaculty.gmu.edu/bcaplan/spain.htm" target="_blank">The Anarcho-Statist of Spain.</a> Markkinatalouden toimimattomuus on perusteeton väite, koska parempaakaan ei ole keksitty. Libertaarisosialistit pitävät yleisesti sankareinaan Espanjan sisällissodan tovereitaan. Libertaarisosialismi perustuu ajatukselle, että vapaa markkinatalous toimii huonosti ja että sen tilalle on suunniteltava vaihtoehtoinen talousjärjestelmä. Tuo vaihtoehtoinen talousjärjestelmä on suunnitelmataloutta, koska se perustuu tietoiselle suunnittelulle kuten demokraattiselle päätöksenteolle. Ei ole olemassa varmaan yhtään nykyajan libertaarisosialistia, joka ei kannattaisi jotain suunnitelmatalouden mekanismia kuten demokratiaa. Noin sata vuotta sitten oli olemassa individualistianarkisteja, jotka kutsuivat itseään libertaarisosialisteiksi ja jotka eivät kannattaneet suunnitelmataloutta, mutta en ole kuullut heitä enää olevan.<br /><br />Käytännössä vapaa markkinatalous on johtanut suurempaan hyvinvointiin ja vaurauteen. Vapaa markkinatalous on siis läpäissyt käytännön testin. Minä pystyn puolustamaan väitteitäni empiirisesti. Esimerkiksi voidaan verrata kapitalistista Hongkongia ja Noam Chomskyn ihannoimaa Punaisten khmerien Kamputseaa, joka ei ole niistä se talousihme. Empiiriset havainnot tukevat nimenomaan vapaan markkinatalouden paremmuutta sosialismiin nähden. Sosialismi on verrattavissa litteän maan teorioihin. Sosialismi ei ole läpäissyt käytännön testiä. Olen katsonut Robin Hahnelin luentoa <a title="Case Against Markets" href="http://www.youtube.com/watch?v=cUlefQePAd8">Case Against Markets</a>. Vapaa markkinatalous ei toki toimi täydellisesti mutta empirian mukaan se toimii kuitenkin paremmin kuin sosialismi. Hahnel panee markkinoiden syyksi myös valtioiden toimia, esimerkiksi 2008 finanssikriisin, kun pankkien ei kaupoissaan tarvinnut ottaa huomioon riskiä, että koko järjestelmä kaatuu. Pankkituki ja vaatimukset lainata vähävaraisille saivat pankit varomattomiksi mutta ne eivät ole vapaata markkinataloutta. Hän siis selittää, että koska täydellinen kilpailu ei ole totta, markkinatalous ei toimi. Tuo on huono päätelmä, koska mitään parempaakaan kuin markkinatalous ei ole ehdotettu.&nbsp; Kansanvaltainen sosialismi on teoria, jota ei ole pystytty toteuttamaan käytännössä kansakuntien tasolla vaan pelkästään pienissä kommuuneissa. Sosialismin puolesta ei ole mitään vakuuttavia argumentteja. Nimenomaan empiria puhuu sosialismia vastaan. Sosialismia on yritetty toteuttaa jo yli sata vuotta eikä se ole onnistunut. Nyt on vihdoin aika lopettaa sellaiset ihmiskokeet. Esimerkiksi anarkistinen vallankumous Kataloniassa ei ollut kriitikko Bryan Caplanin mielestä taloudellisesti onnistunut: "When the workers actually had control, output declined 30 to 40 percent below its previous depressed level." <a rel="nofollow" href="http://econfaculty.gmu.edu/bcaplan/spain.htm" target="_blank">http://econfaculty.gmu.edu/bcaplan/spain.htm</a></p><p><br />&nbsp;&nbsp;Noam Chomskyn väite länsimaiden median suuremmasta konformismista kuin totalitaaristen valtioiden on pelkkää propagandaa eikä läpäise käytännön testiä. Väite länsimaiden median suuremmasta konformismista on absurdi, jos yhtään tajuaa reaalimaailmaa. Chomskyn teoriat voivat vaikuttaa uskottavilta, jos ei arvioi niitä kriittisesti tai empiirisesti.<br /><br />Chomsky väitti, että orjuus edisti hyvinvointia. On naurettavaa väittää, että yksilön orjuuttaminen yleisesti ottaen edistää hänen hyvinvointiaan. Orjanomistajat kyllä väittivät, että neekeriorjat voivat paremmin orjina, mutta se ei ole mielekäs väite.</p><p>&nbsp;</p><p>Autoritaaristen sosialistien kuten Chomskyn mielestä orjatalous on inhimillisempää kuin vapaa markkinatalous ja siksi he puolustivatkin orjavaltioita kuten Kamputseaa. Sosialismi on kuitenkin sokeata käytännön orjuuden kauheudelle. Vapaassa markkinataloudessa ei ole pakko tehdä työtä. Vapaus tarkoittaa vapautta myös työmarkkinoilla. Sosialistien mielestä vapaus on epäinhimmillistä ja siksi he haluavat olla sosialistipoliitikkojen orjia. Sosialistit uskovat, että vapaassa markkinataloudessa olisi kauhea työttömyys sosialistipropagandan perusteella ja siksi he mieluummin kannattavat orjuutta. Chomsky puolusteli Punaisia khmerejä, joten hänen kutsumisensa autoritaariseksi sosialistiksi on oikein. Lainauksia on, joissa Chomsky puolustaa Punaisten khmerien hirmutekoja. “In the first place, is it proper to attribute deaths from malnutrition and disease to Cambodian authorities?” “If a serious study… is someday undertaken, it may well be discovered… that the Khmer Rouge programmes elicited a positive response… because they dealt with fundamental problems rooted in the feudal past and exacerbated by the imperial system.…" <a rel="nofollow" href="http://frontpagemag.com/2010/jlaksin/chomsky-and-the-khmer-rouge-the-observer/" target="_blank">http://frontpagemag.com/2010/jlaksin/chomsky-and-the-khmer-rouge-the-observer/ </a>Chomsky ei pysty tajuamaan, että kommunismi aiheutti nälänhätää. Chomsky haluaa saada lukijansa tiedostamaan USA:n roolin nälänhädässä eikä halua lukijan tiedostavan kommunismin roolia. Valtiokommunismi on aina johtanut nälänhätiin mutta Chomsky ei kerro sitä. Chomsky on kiistänyt verityöt. <a rel="nofollow" href="http://jim.com/chomsdis.htm" target="_blank">http://jim.com/chomsdis.htm </a>Chomskya kiinnostaa puolustaa sosialistisia valtioita ja kiistää niiden hirmutyöt, koska hän haluaa sosialististen valtioiden ottavan vallan.</p><p>&nbsp;</p><p>Taloudellinen valta ei ole keskittynyt pienelle eliitille kapitalismissa, ellei kapitalismiksi kutsuta valtiontaloutta, joka todella keskittää vallan pienelle eliitille. Sosialistien mielestä siis maailman talous on ollut viimeiset 40 vuotta neoliberalismin alaisuudessa. Mitä tarkoittaa neoliberalismi? Miten empiirisesti voidaan havaita neoliberalismi? Esimerkiksi Suomen kokonaisveroaste on 40 vuodessa noussut huomattavasti, mikä ei sovi väitteeseen, että maailma on ollut neoliberalismin alaisuudessa. Sosialistit harhansa perusteella kuvittelevat, että vapaa markkinatalous keskittää vallan pienelle eliitille ja että siksi valta pitää keskittää pienelle sosialistipoliitikkojen eliitille. Jos verrataan ns. neoliberaaleja maita kuten Hongkongia ja neoliberalismin hylänneitä maita kuten Pohjois-Koreaa tai Kuubaa tai Venezuelaa, havaitaan, että valta on huomattavasti keskittyneempää sosialistisissa maissa.&nbsp;</p><p><br />Sosialistien mielestä työntekijää riistetään vapaassa markkinataloudessa, mutta he eivät pysty esittämään mitään järkisyytä, miksi niin tapahtuisi. Sosialistien on pakko turvautua valehtelemaan markkinatalouden kannattajien kannattavan esimerkiksi että markkinatalous tarkoittaa pitkiä työpäiviä huonolla palkalla. Todellisuudessahan vapaa markkinatalous on mahdollistanut ennen näkemättömän suuren vapaa-ajan ja suuret palkat ja sosialismi taas on orjatyötä huonolla palkalla. Sosialistien on pakko luoda kapitalismista dystopia, jotta sosialistinen orjuus vaikuttaisi houkuttelevalta.</p><p>&nbsp;</p><p>En väitä, ettei työvoimaa riistetä. Mm. Kambodzan vaateteollisuuden huonot työehdot ovat seurausta Chomskynkin ihannoimasta sosialismista. Kambodzallakin olisi mahdollisuus valita sosialismin malli ja hylätä kapitalismi mutta he eivät tee sitä, koska hekin tajuavat kapitalismin paremmuuden. Kambodzassa on huonot työolot juuri siksi, että siellä on liikaa sosialismia. Kambodza kokeili jo sosialismia Chomskyn puolustamien punakhmerien johdolla mutta kokemus oli huono. Sosialismi on köyhdyttänyt ihmisiä ja köyhdyttää edelleen. Sosialismi siis riistää. Kapitalismi ei pidä yllä orjatyövoimaa halpatyömaissa. Sosialismi pitää ihmiset orjinaan ja köyhinä. Kapitalismia ei voi siitä syyttää. Orjuus tarkoittaa sitä, että toinen ihminen omistaa toisen kehon ja omaisuuden. Juuri sitä on sosialismi. Kapitalismi on juuri päinvastaista eli yksilön vapautta päättää omasta kehostaan ja omaisuudestaan.</p><p><br />Vapaa markkinatalous ei toimi ilman minkäänlaista suunnittelua. Suunnitelmatalous ei tarkoita yksilön harjoittamaa suunnittelua omassa elämässään vaan yhteiskunnanlaajuista suunnittelua. Syy, miksi suunnittelemattomuus on ratkaisu makrotaloudessa, on se, että suunnitelmatalous on epäonnistunut empirian mukaan eikä sen puolesta ole edes vakuuttavia teoreettisia todisteita. Tarkoitan sosialismilla suunnitelmatalousjärjestelmää. Suunnitelmatalous tarkoittaa yhteiskunnanlaajuista makrotalouden suunnittelua eikä yksittäisen yrityksen sisäistä suunnittelua, jota toki on olemassa. Jos suunnittelet mitä ostat huomenna, se ei ole sosialismia. Suunnitelmatalous ei voi toimia ennen kuin keksitään jokin parempi teoria. <br /><a rel="nofollow" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suunnitelmatalous" target="_blank">https://fi.wikipedia.org/wiki/Suunnitelmatalous</a> Markkinatalous on talousjärjestelmä, joka perustuu markkinoihin.<br /><br />Käytännössä libertaarisosialismi esimerkiksi Espanjan sisällissodan aikaan on ollut hyvin samanlaista kuin mikä tahansa suunnitelmatalous Bryan Caplanin mukaan, joten suunnitelmatalous ei ole kovin heterogeeninen käsite. Espanjan sosialistinen anarkismi osoittaa, että se ei merkittävästi poikkeaa marxismista. Anarkistit ovat perustaneet keskusjohtoisia suunnitelmatalouksia, jotka muistuttavat valtioita. Anarkistinen sosialismi ei eroa marxilaisesta sosialismista merkittävästi vaan kyse on lähinnä vain retoriikasta. Neuvostoliitto oli suunnitelmatalous, joten suunnitelmataloudella on väistämättä jotain yhteistä Neuvostoliiton kanssa. Suunnitelmatalous on koherentti käsite, joten sen toteutukset eivät kovin paljon eroa toisistaan. Anarkistinen sosialismi ei eroa marxilaisesta sosialismista merkittävästi vaan kyse on lähinnä vain retoriikasta. Sen on osoittanut esimerkiksi Bryan Caplan kirjoituksessaan. Anarkistiset sosialistit sanovat vastustavansa valtiota mutta käytännössä he ovat luoneet aivan sosialistista valtiota vastaavia organisaatioita. Anarkisteilla oli valta tietyillä alueilla eli he tekivät mitä halusivat ja he halusivat perustaa melko totalitaarisen valtion. Kaikki valtiot ovat tietyssä mielessä samanlaisia, koska kaikki ne täyttävät valtion määritelmän. Valtio on hyvin määritelty eikä tyhjä käsite, joten valtioilla on jotain yhteistä. Ns. anarkistinen sosialismi käytännössä on täysin sama asia kuin valtiososialismi. Anarkistijohtajat huomasivat, että työläisten tekemä yritysten haltuunotto johti kapitalismiin, jossa vain omistajat vaihtuivat, ja siksi he päätyivät valtiososialismiin. "A worker-run firm is essentially identical to a capitalist firm in which the workers also happen to be the stockholders. Once they came to this realization, however dimly, the Spanish Anarchists had to either embrace capitalism as the corollary of worker control, or else denounce worker control as the corollary of capitalism. For the most part, they chose the latter course." <a rel="nofollow" href="http://econfaculty.gmu.edu/bcaplan/spain.htm" target="_blank">http://econfaculty.gmu.edu/bcaplan/spain.htm</a><br />Tuolla tavalla siis sosialismi johti kapitalismiin. Myös ns. anarkistiset sosialistit kannattavat organisaatiota, jolla on ylin valta tietyllä alueella ja joka verottaa, mikä siis täyttää Murray Rothbardin esittämän valtion määritelmän. Bryan Caplan kertoi, että Espanjassa anarkosyndikalistit perustivat organisaation, jolla oli ylin valta tietyillä seuduilla ja joka verotti. <br /></p><p><br />Erona autoritaarisessa vasemmistolaisuudessa (leninismi - autoritaarinen marxismi) ja anarkismissa (libertaarisosialismi) on se, että marxismin teorian mukaan valtio pitää ottaa haltuun ja sitten antaa sen kuihtua pois, kun taas anarkismin teorian mukaan valtiota ei pidä ottaa haltuun vaan tuhota. Käytännössä monet ns. anarkistiset sosialistit kuten Chomsky kannattavat valtion haltuunottoa ja sen vallan kasvattamista. Siten käytännössä eroa ei välttämättä ole vaan kyse on identiteettipolitiikasta. Eli eroa ei ole mielestäni välttämättä tavoitteissa, joihin nuo liikkeet pyrkivät. Marxistit ovat lähinnä vain rehellisempiä myöntäessään kannattavansa sosialistista valtiota. Chomskyn pitäisi olla myös rehellinen ja lakata kutsumasta itseään anarkistiksi, koska hänkin kannattaa sosialistista valtiota. Leninismi poikkeaa merkittävästi anarkismista, mutta Chomsky ja muut anarkoetatistit ovat tukeneet leninismiä hämärtäen tuota eroa.</p><p>&nbsp;</p><p>Kapitalismi ei ole suuryritysten omistuksen keskittymistä pienelle määrälle ihmisiä vaan sosialismi on. Esimerkiksi Chomsky kannattaa suuryritysten omistuksen keskittämistä liittovaltion poliitikoille. Poliitikot hallitsevat liittovaltiota, joten liittovaltion vallan vahvistaminen on omistuksen antamista poliitikoille. Chomskyn ehdottama keskusjohtoinen valtiomalli on autoritaarinen. Markkinatalouden puolustajat kritisoivat suurten rahamäärien keskittymistä yksittäisille ihmisille. Raha ei ole valtaa. Rahan keskittyminen ei ole vallan keskittymistä. Rahamäärien keskittymisen kritisoiminen haluamalla keskittää valta liittovaltiolle Chomskyn tapaan ei ole antiautoritaarista vaan autoritaarista. "...I'd like to strengthen the federal government. The reason is, we live in this world, not some other world. And in this world there happen to be huge concentrations of private power that are as close to tyranny and as close to totalitarian as anything humans have devised.<br /><br />[...]<br /><br />The corporations are just as totalitarian as Bolshevism and fascism. They come out of the same intellectual roots, in the early Twentieth Century. So just like other forms of totalitarianism have to go, private tyrannies have to go. And they have to be put under public control." <a rel="nofollow" href="http://econlog.econlib.org/archives/2013/08/the_partialtari.html" target="_blank">http://econlog.econlib.org/archives/2013/08/the_partialtari.html </a>Kapitalismi on keskittynyttä taloudellista valtaa lähinnä vain sosialistien mielikuvituksessa. Koska sosialistien mielikuvituksessa kapitalismi on keskittynyttä, heitä ei lainkaan häiritse keskittää totaalista valtaa sosialistipoliitikoille. Yritykset edistävät hyvinvointia tuottamalla voittoja. Sosialistit eivät ymmärrä markkinatalouden toimintaa ja siksi he haluavat alistaa väkivallan avulla kaikki poliitikkojen orjiksi. Myös ns. anarkistiset sosialistit kuten Chomsky&nbsp; kannattavat marxistien tapaan vallan keskittämistä sosialistiselle valtiolle, joka marxilaisen teorian mukaan sitten kuihtuu pois. Anarkistisella sosialismilla ja marxismilla ei ole käytännössä mitään eroa. He uskovat, että mitä enemmän valtaa on keskitetty sosialistipoliitikoille, sitä suurempi hyvinvointi. He vastustavat neoliberalismia, koska he vastustavat yksilönvapautta ja kannattavat poliitikkojen valtaa. Rahalla voi saada taloudellista valtaa ja koska sosialistit eivät ymmärrä markkinataloutta, he kannattavat totaalisen vallan keskittämistä sosialistipoliitikoille. Totaalisen vallan keskittäminen sosialistipoliitikoille valtion väkivaltakoneiston avulla on irvokas yritys taistella taloudellista valtaa vastaan. Sosialistinen valtion johtajuus on mitä suurinta taloudellista valtaa mutta sitä sosialistit eivät tajua. Nykyinen sosiaalidemokrattinen talousjärjestelmämme on tungettu ihmisille väkivaltaisesti, se tarvitsee väkivaltaa pysyäkseen pystyssä, ja ilman tätä väkivaltaa ihmiset korvaisivat sen haluamallaan järjestelmällä (mahdollisesti anarkististen linjojen mukaisesti, kuten joskus aiemminkin kansanliikkeet maailmanhistoriassa). Chomsky kuitenkin kannattaa nykyistä sosiaalidemokraattista valtiota ja vastustaa sen sortumista anarkiaksi ja haluaa vieläpä vahvistaa sitä.<br /></p><p>&nbsp;<br />Ihannemaailmaani ei keskitetyn sosialistisen valtion taloudellinen demokratia kuulu, koska se on pahaa kommunismia. Sosialistille anarkokapitalismi on dystopia, koska hänen mielestään olisi hirveätä elää vapaana poliitikkojen mielivallasta, jota hän rakastaa yli kaiken. Haluan lopettaa valtion sääntelyn. Valtion sääntelyn lakkauttaminen eli markkinoiden vapauttaminen ei anna yrityksille kaikkea valtaa. Sosialistit kuvittelevat, että yksityishenkilöt ovat vauvoja, jotka eivät pysty pitämään puoliaan lainkaan pahoja yhtiöitä vastaan ilman sosialistista valtiota. Sosialismi on siis psykologinen häiriötila. Sosialisti ei halua, että ihmiset joutuisivat alistumaan markkinasäännöille, vaan että he joutuvat alistumaan sosialistipoliitikkojen mielivaltaan.</p><p><br />Markkinataloudessa kaatopaikkojen kustannukset lisätään tuotteen hintaan.<br />Ei voi mielekkäästi sanoa, että pääosa markkinoilla olevasta tavarasta on täysin turhaa. Ihmiset harvemmin katsovat ostavansa täysin turhaa. Sosialistit ylimielisyyksissään kuvittelevat tietävänsä toisten asiat paremmin kuin he itse ja siksi he ovat niin valmiita käyttämään valtion väkivaltakoneistoa toisten valintojen estämiseen.<br /><br />Ei ole mielekästä sanoa, että firmat eivät ole olemassa ihmistä varten, vaan tuottamassa voittoa omistajilleen, koska omistajat ovat ihmisiä. Sosialismin tärkeä propagandakeino on kyllä omistajien dehumanisointi.<br /><br />Finanssikapitalismi ei tuota kurjuutta ja ahdinkoa juurikaan. Kurjia ja ahdingossa ihmiset ovat päinvastoin köyhissä maissa, joissa finanssikapitalismi on kehittymätöntä.</p><p>&nbsp;</p><p>Robin Hahnel puhui, että kilpailu ei ole täydellistä. Kilpailu on kuitenkin aika täydellistä, jos autoja tehdään monia merkkejä ja kaupassa on satojen valmistajien tekeminä tuotteita. Täydellinen kilpailu on talouden tehokkuuden kannalta tärkeätä. Toki jonkin verran tuhlaustakin on differoinnissa mutta siitä ei ole ilmeisesti keksitty mitään keinoa päästä eroon mielekkäästi. Tuottajien on kyllä vaikea optimoida täydellisesti tuotannon määrää.<br /><br />&nbsp;</p><p><br />Ulkoisvaikutuksista ei seuraa se, että täysin vapaa markkinatalous on täysin vapaata riistoa ja väkivaltaa kaikkia niitä 7 miljardia ihmistä kohtaan, jotka eivät ole markkinapelureina mukana kyseisessä markkinatransaktiossa. Vapaa markkinatalous ei tarkoita sitä, että ulkoisvaikutuksia ei sisäistetä, vaan vapaassa markkinataloudessa ulkoisvaikutuksia sisäistetään ilman valtiota. Vapaassa markkinataloudessa siis ihmiset estäisivät sinua, jos vaikka haluaisit räjäyttää maapallon.&nbsp;<br /><br />Jo tsaarin Venäjä teollistui nopeasti. Tsaarin Venäjän teollisuustuotannon kasvu oli yli 6% vuodessa. The Rate of Growth of Industrial Production in Russia, 1887-1913 <a rel="nofollow" href="http://dev3.cepr.org/meets/wkcn/1/1658/papers/Borodkin.pdf" target="_blank">http://dev3.cepr.org/meets/wkcn/1/1658/papers/Borodkin.pdf</a> USA oli vapaampi markkinatalous, joka myös kehittyi nopeasti. Ei ole vain retoriikkaa vaan taloushistoria tunnustaa Venäjän ja USA:n nopean kapitalistisen kasvun. Kommunistit yrittävät väittää, että Venäjä ei ennen kommunismia kehittynyt juurikaan, mutta se ei ole totta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kapitalismin vaihtoehdot kuten sosialismi perustuvat aina valtioon, joka pitää tyranniastaan kiinni tappamalla massamitassa. Ukrainassakin vuonna 1918 Mahno syyllistyi pahaan väkivaltaan. <br /><br />Kommunismi tai sosialismi oli Murray Rothbardin mukaan liberaalien tavoitteiden toteuttamista konservatiivisten eli feodaalisten keinojen avulla. Sosialisti haluaa siis luoda mahdollisimman stabiilin ja väkivallattoman järjestelmän perustuen Thomas Hobbesin konservatiiviseen ajatteluun, joten siksi hylkää ehdottamani kapitalismin. Hobbes oli kuitenkin väärässä, koska suvereenin absoluuttinen valta johtaa epästabiiliin ja väkivaltaiseen yhteiskuntaan. <a rel="nofollow" href="https://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Hobbes" target="_blank">https://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Hobbes</a></p><p>&nbsp;</p><p>Anarkismi ei vastusta kaikkia valtarakenteita vaan pelkästään pakkovaltaisia ja huonosti perusteltuja kuten valtiota. Yhteiskunnassa on väistämättä valtarakenteita. Esimerkiksi kapitalismin hierarkia voidaan perustella sillä, että sen hierarkia on vähäisin mahdollinen. Kapitalismi on valtarakenne (yksityisomistus), mutta niin on myös sosialismi ja vielä pahempi.</p><p>&nbsp;</p><p><br />Anarkokapitalismissa valtion pakkovalta korvautuu kapitalismilla. Vastaavasti anarkososialismissa valtion pakkovalta korvautuu sosialismilla. Anarkososialistin pitäisi osoittaa, että kapitalismi ei ole ihmisen vapautta mutta sosialismi on. Anarkokapitalismin ideana on nimenomaan ihmisen vapaus. Venäjällä sekatalouden pakkovalta korvautui sosialistisen valtion pakkovallalla. Vastaavasti anarkososialismi haluaa korvata sekatalouden pakkovallan sosialistisen yhteiskunnan pakkovallalla. Sosialistien mielestä kapitalismi on hierarkkinen talousjärjestelmä, mitä se toki jossain määrin onkin, mutta sosialistit liioittelevat kapitalismin hierarkkisuutta eivätkä näe sosialismin hierarkioita.</p><p>&nbsp;</p><p>Anarkokapitalismissa valtion pakkovaltaa korvaavat kyllä osittain yksityiset vartijayhtiöt, mutta ne eivät toimi välttämättä sen puolesta, kuka maksaa eniten, koska yhtiöissä toimivilla on moraalia. Historiasta voimme kyllä nähdä, miten näitä yksityisiä yhtiöitä (kuten Pinkerton) on käytetty väkivaltaisuuksiin mm. ammattiliittoja vastaan lakkotilanteissa. Pitää kuitenkin muistaa, että valtio on käyttänyt myös väkivaltaa ammattiliittoja vastaan ja on sallinut yksityisenkin väkivallan. Valtion väkivaltainen historia ei ole mikään osoitus, että anarkokapitalismi olisi samalla tavalla väkivaltainen, vaan voidaan päätellä, että anarkokapitalismi olisi valtiottomana järjestelmänä väkivallattomampi. Anarkososialismilla sen sijaan on väkivaltainen historia ja sen perusteella voitaisiin päätellä, että anarkososialistinen järjestelmä olisi väkivaltainen myös tulevaisuudessa. Anarkokapitalismissa olisi vastavoimia yksityistettyjä väkivaltakoneistoja vastaan. On perusteetonta väittää, että työntekijöiden ammattiliitot tukahdutetaan ja lakot kielletään. Anarkokapitalismin periaatteisiin kuuluvat yhdistymisvapaus ja kehollinen itsemääräämisoikeus, joten ammattiliittoja ei tukahdutettaisi eikä lakkoja kiellettäisi. Anarkososialismi sosialismin haarana on lähellä Neuvostoliittoa. Tavalliselle köyhälle ihmiselle anarkokapitalismissa kaikki ei olisi jonkun muun omaa. Sen sijaan anarkososialismissa aivan kuten Neuvostoliitossa olisi. On naurettavaa väittää, että anarkokapitalismista muodostuisi reaalisosialismin kaltainen painajaisyhteiskunta, koska anarkokapitalismi on valtiososialismin vastakohta ja koska anarkososialismi on aatteellisesti lähempänä valtiososialismia. Väite, että anarkokapitalismi olisi suuryritysten vallassa ja sen poliisivoimat toimisivat juuri niin kuin eniten maksava ylin eliitti (vrt. politbyroo) määrää, on sosialistien perusteeton väite. Anarkososialismi muistuttaa Neuvostoliittoa enemmän, koska siinäkin olisi suuryrityksiä ja senkin poliisivoimat toimisivat juuri niin kuin ylin politbyroon eliitti määräisi. Tämän takia talousjärjestelmää valvomassa ei kannata aina olla demokraattista järjestelmää, johon jokainen kansalainen voi osallistua. Neuvostoliittokin oli oman väitteensä mukaan demokraattinen sosialistinen järjestelmä, joten demokraattinen sosialismi johtaa vallan keskittymiseen. Myös anarkososialistiset toteutukset Espanjassa 1930-luvulla olivat hierarkkisia Neuvostoliiton tapaisia valtioita. Muissa anarkismin lajeissa tämä on järjestetty niin, että yhteiskunta on talousjärjestelmän rinnalla organisoitu ylösalaisen hierarkian muotoon, jossa ylempi taso on aina sidotulla mandaatilla vastuullinen alemmalle tasolle ja jonka alimmalla tasolla on voimassa suora demokratia. Anarkokapitalismissa ei olisi tuollaista yhteiskunnanlaajuista hierarkkista järjestelmää, joten anarkokapitalismi olisi vähemmän hierarkkinen. Tämä (tai tämän kaltainen) on se koneisto, jonka muissa anarkismeissa pitäisi huolehtia ylilyönneistä ja niihin puuttumisesta. Minulle tuo olisi todellakin "anarkistinen" valtio, johon pitää suhtautua kriittisesti. Anarkososialismi ei siis käytännössä eroa valtiososialismista, joten siihen puree kaikki sama kritiikki kuin valtiososialismiinkin.</p><p><br />Mitä tarkoittaa kapitalismin vapaus ihmisten kontrollista? Anarkokapitalistit eivät toki kannata valtiota tai muuta autoritaarista organisaatiota, joka kontrolloi kapitalismia. Kapitalismi on kuitenkin ihmisten toimintaa, vaikka sosialistit haluavat dehumanisoida kapitalistisia tekoja tekevät ihmiset. Mitä tarkoittaa ihmisten vapaus kapitalismin kontrollista? Sosialistit haluavat kieltää toisilta ihmisiltä oikeuden harjoittaa kapitalistisia tekoja keskenään eli sosialismi vie vapauden.</p><p><a rel="nofollow" href="https://en.wikipedia.org/wiki/Proudhon" target="_blank"></a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Anarkokapitalismissa ei ole mitään virkatehtäviä, koska ei ole mitään valtiotakaan. Siksi on epäreilua verrata, että anarkokapitalismissa erottamiseen taitaisivat pystyä vain osakkeenomistajat. Tosin anarkokapitalismissa myös tuomioistuin tai vastaava voisi myös erottaa yhtiön toimielimiä. Anarkokapitalismissa yksi yhtiö hallitsisi vain pientä osaa maasta, joten kaikilla ihmisillä ei olisi mitään tarvetta erottaa yhtiön johtoa. Anarkososialismissa katsotaan usein yhden organisaation hallitsevan koko maata, mikä on valtionkaltainen hierarkia.</p><p><br />Kapitalistisia tekoja ovat palkkatyö, koron maksaminen, vuokra ja voitot. Ihmiset haluaisivat tehdä näitä vapaaehtoisesti siksi, että he haluaisivat niistä hyötyä. Anarkososialisti Benjamin Tucker ei vastustanut näitä kaikkia: "He did not oppose individuals being employed by others". <a rel="nofollow" href="http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Tucker" target="_blank">http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Tucker</a> Palvelujen ja tavaroiden vaihtaminen markkinoilla on kapitalismia; se on myös vapaata markkinataloutta, joka on yleensä synonyymi kapitalismin kanssa. <a rel="nofollow" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapitalismi" target="_blank">https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapitalismi</a>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Anarkososialismin ylösalainen hierarkia on valtionkaltainen koko maata hallitseva organisaatio, vaikka sen on tarkoitus olla vapaiden yhteisöjen liittouma. Demokratian ideana on aina ollut olla vapaiden yhteisöjen liittouma, mutta demokratia ei käytännössä kunnioita vapautta.</p><p><br />Anarkismin määritelmäksi ei kelpaa hierarkkisten valtarakenteiden vastustaminen, koska lähes kaikki anarkistit kannattavat hierarkkisia valtarakenteita. Hierarkkisten valtarakenteiden minimointi ei johda vastustamaan kapitalismia, koska kapitalismissa hierarkkisia valtarakenteita on minimaalisesti. Sosialistit ovat ehdottaneet kapitalismin vaihtoehdoksi koko yhteiskunnan alistamista yhden hierarkkisen valtarakenteen alle, joten anarkismi johtaa vastustamaan sosialismia.Kapitalismi on kaikkien vähiten hierarkkinen instituutio, jonka olemassaolo voidaan perustella siksi anarkismin perusteella. Sosialistien mielestä kapitalismi on hierarkkinen järjestelmä ja siksi pitää korvata hierarkkisen sosialistisen valtion totaalisella vallalla, mutta tuo päätelmä on epälooginen, koska sosialistinen valtio on vielä hierarkkisempi kuin kapitalismi. Kapitalismissa ei nimittäin ole mitään yhteiskunnanlaajuista hierarkiaa vaan jokainen yksilö on suvereeni oman kehonsa ja omaisuutensa suhteen. Sosialistien mielestä yksilön suvereniteetti on väärin ja siksi he haluavat alistaa kaikki yksilöt saman hierarkian alamaisiksi. Sosialismi on hierarkkinen järjestelmä, jossa myös yritykset ovat sen takia hierarkkisia. Siksi kapitalismi on vapaampi. Anarkososialistit eivät yleisesti ottaen halua lakkauttaa yritysten hierarkkista johtamisjärjestelmää vaan haluavat alistaa yritykset oman hierarkkisen johtamisjärjestelmänsä alaisiksi kuten Bryan Caplan kirjoitti. Anarkososialistit eivät ole onnistuneet toteuttamaan suoraa demokratiaa ja jokaisen tasapuolista osallistumista hallintoon historian mukaan.</p><p><br /></p><p>Määritelmä anarkismille "pyrkiä purkamaan hierarkkiset instituutiot siellä, missä niiden olemassaoloa ei voida perustella" ei riitä, koska perinteisesti ja jo etymologiansa perusteella anarkismi on tarkoittanut valtionvastaisuutta.<br /><br />Kapitalismissa jokainen yksilö on suvereeni oman kehonsa ja omaisuutensa suhteen, koska kapitalismi tarkoittaa vapaata markkinataloutta, johon tuo suvereniteetti kuuluu. Sosialistisessa valtiossa sen sijaan ideologia vaatii riistämään yksilöiltä tuon suvereniteetin ja sen sijaan siirtämään suvereniteetin valtiolle. Vaikka molemmissa on (tai ainakin tulisi olla) lait ja lakia ylläpitävä väkivaltakoneisto, sen tehtävänä kapitalismissa ei ole juuri rajoittaa suvereeniteettia (eli tekemästä mitä tykkää muista välittämättä) vaan päinvastoin pitää yllä jokaisen yksilön suvereniteettia. Tuohon suvereniteettiin ei kuitenkaan kuulu oikeutta loukata muiden vastaavaa suvereniteettia ja juuri noiden loukkausten estämiseen väkivaltakoneistoa tarvitaan. Hierarkiaa kapitalistisessa vapaassa kilpailussa ei ole eikä varsinkaan kaikenkattavaa. Vaikka on nähtävissä, että niillä joilla on varakkuutta, on myös valtaa enemmän kuin niillä, joilla ei ole varoja, se ei ole hierarkia, jossa varakkaampi voi käskeä köyhempää. Se on hierarkia jonkun sosiaalisessa mielikuvituksessa. Esimerkiksi Björn Wahlroosilla on enemmän varallisuutta kuin minulla ja isompi kartano mutta hänellä ei silti ole oikeutta käskeä minua, koska minä en vieraile hänen kartanossaan. Sosialismissa tilanne on aivan toinen: valtio omistaa kaiken ja omaa vallan käskeä minua kaikkialla.<br /><br />Anarkismin etymologia sanoo aika suoraan valtiosta, koska se viittaa valtionpäämiehiin, eikä se kerro suoranaisesti hierarkiasta. Hierarkia on vain yksi arkian tyyppi. Anarkismi on perinteisesti ollut mustavalkoinen eli "valtio on paha ja se pitää poistaa". Jos valtio olisi jossain tilanteessa hyödyllinen tavoitteidemme kannalta, silloin pitäisi luopua anarkismista ja hyväksyä, että jossain tilanteessa tarvitaan ἀρχός. Liberalismi on juuri tuollaista eikä tarvitse käyttää enää termiä anarkismi. Vaikka ainut tavoitteemme ei voi olla valtion kaataminen (vaikka sen kaltaisessa tilanteessa, jossa se vaikka merkitsisi koko elämän loppua tällä planeetalla), anarkismin mukaan valtion kaatamisella on positiivisia seurauksia. Määritelmästä ei välttämättä seuraa huonosti asetettu tavoite, koska se antaa vapaan ajattelun ja ideologian käytännön soveltamisen tilaa tämän ideologian kannattajille, kunhan he vain ymmärtävät luopua tuosta ideologiasta tarpeen tullen. Koska minkään valtion toimintojen olemassaolon ei voi osoittaa olevan puolustettavissa, niin niitä ei tulisi säilyttää. Anarkismi on aate, jonka mukaan valtio ei ole puolustettavissa. Ei ole reilua, jos yrittää muuttaa anarkismin määritelmää sisältämään myös valtiososialismin. Jos valtio olisi puolustettavissa, siitä pitäisi tehdä sellainen johtopäätös, että anarkismi on hylättävä. <br /></p><p>&nbsp;<br />Anarkismi perinteisesti vastustaa valtiota. Vääristelyä sen sijaan on yritys muuttaa anarkismin perinteinen määritelmä samaksi kuin sosialismin. Tosin jo Proudhon myöhäisvaiheessaan rupesi kannattamaan valtiota, mutta sitä on pidettävä vähemmistön mielipiteenä. Se on mielestäni vähemmistön mielipide, koska harvassa artikkelissa sanotaan anarkistien kannattavan valtiota.<br />&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Anarkismissa on kyse myös kapitalismista tai sosialismista vapauden lisäksi. Kaikki eksplisiittisen anarkismin lajit ovat jossain menneisyydessä vastustaneet kapitalismia mutta eivät enää. Gustave de Molinaria voidaan pitää anarkistina, vaikka hän ei ilmeisesti itse identifioinut itseään anarkistiksi. Proudhonin mutualismi ei välttämättä perustunut vapaisiin markkinoihin, koska hän kannatti myös tuloveroa ja loppuvaiheessa myös liittovaltiota. Sen takia se ei ole välttämättä vapaa markkinatalousjärjestelmä. <a rel="nofollow" href="https://en.wikipedia.org/wiki/Proudhon" target="_blank">https://en.wikipedia.org/wiki/Proudhon </a>Monet anarkismin lajit ovat vastustaneet vapaata markkinataloutta, mm. Pierre-Joseph Proudhonin mutualismi. Mutualismissa ei toimita välttämättä vapailla markkinoilla, koska Proudhon kannatti tuloveroa ja liittovaltiota. On kuitenkin perusteetonta väittää, että joka ikinen anarkisti läpi maailman historian on vastustanut kapitalismia. Anarkokapitalismi on tuskin anarkismin muodoista yksin väittäessään työnarvoteoriaa vääräksi vaan anarkismilla on monta muotoa, joista vain osa on sosialistisia. Kaikki anarkismin lajit eivät ole enää viime aikoina vastustaneet kapitalismia, koska nimenomaan anarkokapitalismi on uusi anarkismin laji. On kyllä totta, että 1900-luvun puoliväliin saakka anarkokapitalismia ei vielä ollut sillä nimellä, mutta jo 1840-luvulla klassinen liberaali Gustave de Molinari ehdotti yksityistä puolustusta. On vain sattumaa, että sosialisti Pierre-Joseph Proudhon sattui ensimmäisenä käyttämään termiä anarkismi.</p><p>&nbsp;</p><p>Benjamin Tucker vastusti rahamonopolia, tariffeja ja patentteja niin kuin anarkokapitalistitkin. Toinen saman ajan anarkisti Lysander Spooner tosin kannatti patentteja. Alkuvaiheessa Benjamin Tucker vastusti myös maanomistusta mutta loppuvaiheessa ei enää vastustanut vaan kannatti niin kuin anarkokapitalistit. Benjamin Tucker koko ajan vastusti kommunismia. Benjamin Tucker oli yksi anarkokapitalismin ”esi-isä”. <a rel="nofollow" href="http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Tucker" target="_blank">http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Tucker</a> Wikipedian mukaan anarkososialisti Benjamin Tucker lakkasi kannattamasta minkäänlaista sosialismia vanhana. "Susan Love Brown claims that this unpublished, private letter, which does not distinguish between the anarchist socialism Tucker advocated and the state socialism he criticized, served in "providing the shift further illuminated in the 1970s by anarcho-capitalists."" Benjamin Tucker myöhäisvaiheensa kirjeessä suhtautui positiivisemmin kapitalismiin kuin sosialismiin. Tucker piti kapitalismia ainakin siedettävänä. "Capitalism is at least tolerable, which cannot be said of Socialism or Communism".</p><p><br /></p><p>Anarkismin loogisesti ajateltuna ei pitäisi tuomita kapitalismia niin kuin joku kukkahatutäti vaan hyväksyä se, jos anarkismilla tarkoitetaan hallituksenvastaisuutta ja vapauden kannattamista. Anarkismi oli aluksi kapitalisminvastainen. Minusta sosialismin voisi katsoa anarkismin lastentaudiksi, 1800-luvun huuruiksi, joista voi päästä eroon. Anarkismin kapitalisminvastaisuus perustui pitkälti 1800-luvulle suosittuun työnarvoteoriaan, joka kumottiin taloustieteessä vasta 1800-luvun lopulla.&nbsp;</p> Anarkososialismissa on hyvää libertarismi. Sen vikana on sosialismi, joka perustuu perusteettomaan oletukseen, että vapaa markkinatalous riistää työläisiä ja että suunnitelmataloudessa asiat saadaan luistamaan paremmin. Libertaarisosialismi perustuu suunnitelmatalouteen kuten Bryan Caplan kertoo kirjoituksessaan The Anarcho-Statist of Spain. Markkinatalouden toimimattomuus on perusteeton väite, koska parempaakaan ei ole keksitty. Libertaarisosialistit pitävät yleisesti sankareinaan Espanjan sisällissodan tovereitaan. Libertaarisosialismi perustuu ajatukselle, että vapaa markkinatalous toimii huonosti ja että sen tilalle on suunniteltava vaihtoehtoinen talousjärjestelmä. Tuo vaihtoehtoinen talousjärjestelmä on suunnitelmataloutta, koska se perustuu tietoiselle suunnittelulle kuten demokraattiselle päätöksenteolle. Ei ole olemassa varmaan yhtään nykyajan libertaarisosialistia, joka ei kannattaisi jotain suunnitelmatalouden mekanismia kuten demokratiaa. Noin sata vuotta sitten oli olemassa individualistianarkisteja, jotka kutsuivat itseään libertaarisosialisteiksi ja jotka eivät kannattaneet suunnitelmataloutta, mutta en ole kuullut heitä enää olevan.

Käytännössä vapaa markkinatalous on johtanut suurempaan hyvinvointiin ja vaurauteen. Vapaa markkinatalous on siis läpäissyt käytännön testin. Minä pystyn puolustamaan väitteitäni empiirisesti. Esimerkiksi voidaan verrata kapitalistista Hongkongia ja Noam Chomskyn ihannoimaa Punaisten khmerien Kamputseaa, joka ei ole niistä se talousihme. Empiiriset havainnot tukevat nimenomaan vapaan markkinatalouden paremmuutta sosialismiin nähden. Sosialismi on verrattavissa litteän maan teorioihin. Sosialismi ei ole läpäissyt käytännön testiä. Olen katsonut Robin Hahnelin luentoa Case Against Markets. Vapaa markkinatalous ei toki toimi täydellisesti mutta empirian mukaan se toimii kuitenkin paremmin kuin sosialismi. Hahnel panee markkinoiden syyksi myös valtioiden toimia, esimerkiksi 2008 finanssikriisin, kun pankkien ei kaupoissaan tarvinnut ottaa huomioon riskiä, että koko järjestelmä kaatuu. Pankkituki ja vaatimukset lainata vähävaraisille saivat pankit varomattomiksi mutta ne eivät ole vapaata markkinataloutta. Hän siis selittää, että koska täydellinen kilpailu ei ole totta, markkinatalous ei toimi. Tuo on huono päätelmä, koska mitään parempaakaan kuin markkinatalous ei ole ehdotettu.  Kansanvaltainen sosialismi on teoria, jota ei ole pystytty toteuttamaan käytännössä kansakuntien tasolla vaan pelkästään pienissä kommuuneissa. Sosialismin puolesta ei ole mitään vakuuttavia argumentteja. Nimenomaan empiria puhuu sosialismia vastaan. Sosialismia on yritetty toteuttaa jo yli sata vuotta eikä se ole onnistunut. Nyt on vihdoin aika lopettaa sellaiset ihmiskokeet. Esimerkiksi anarkistinen vallankumous Kataloniassa ei ollut kriitikko Bryan Caplanin mielestä taloudellisesti onnistunut: "When the workers actually had control, output declined 30 to 40 percent below its previous depressed level." http://econfaculty.gmu.edu/bcaplan/spain.htm


 
 Noam Chomskyn väite länsimaiden median suuremmasta konformismista kuin totalitaaristen valtioiden on pelkkää propagandaa eikä läpäise käytännön testiä. Väite länsimaiden median suuremmasta konformismista on absurdi, jos yhtään tajuaa reaalimaailmaa. Chomskyn teoriat voivat vaikuttaa uskottavilta, jos ei arvioi niitä kriittisesti tai empiirisesti.

Chomsky väitti, että orjuus edisti hyvinvointia. On naurettavaa väittää, että yksilön orjuuttaminen yleisesti ottaen edistää hänen hyvinvointiaan. Orjanomistajat kyllä väittivät, että neekeriorjat voivat paremmin orjina, mutta se ei ole mielekäs väite.

 

Autoritaaristen sosialistien kuten Chomskyn mielestä orjatalous on inhimillisempää kuin vapaa markkinatalous ja siksi he puolustivatkin orjavaltioita kuten Kamputseaa. Sosialismi on kuitenkin sokeata käytännön orjuuden kauheudelle. Vapaassa markkinataloudessa ei ole pakko tehdä työtä. Vapaus tarkoittaa vapautta myös työmarkkinoilla. Sosialistien mielestä vapaus on epäinhimmillistä ja siksi he haluavat olla sosialistipoliitikkojen orjia. Sosialistit uskovat, että vapaassa markkinataloudessa olisi kauhea työttömyys sosialistipropagandan perusteella ja siksi he mieluummin kannattavat orjuutta. Chomsky puolusteli Punaisia khmerejä, joten hänen kutsumisensa autoritaariseksi sosialistiksi on oikein. Lainauksia on, joissa Chomsky puolustaa Punaisten khmerien hirmutekoja. “In the first place, is it proper to attribute deaths from malnutrition and disease to Cambodian authorities?” “If a serious study… is someday undertaken, it may well be discovered… that the Khmer Rouge programmes elicited a positive response… because they dealt with fundamental problems rooted in the feudal past and exacerbated by the imperial system.…" http://frontpagemag.com/2010/jlaksin/chomsky-and-the-khmer-rouge-the-observer/ Chomsky ei pysty tajuamaan, että kommunismi aiheutti nälänhätää. Chomsky haluaa saada lukijansa tiedostamaan USA:n roolin nälänhädässä eikä halua lukijan tiedostavan kommunismin roolia. Valtiokommunismi on aina johtanut nälänhätiin mutta Chomsky ei kerro sitä. Chomsky on kiistänyt verityöt. http://jim.com/chomsdis.htm Chomskya kiinnostaa puolustaa sosialistisia valtioita ja kiistää niiden hirmutyöt, koska hän haluaa sosialististen valtioiden ottavan vallan.

 

Taloudellinen valta ei ole keskittynyt pienelle eliitille kapitalismissa, ellei kapitalismiksi kutsuta valtiontaloutta, joka todella keskittää vallan pienelle eliitille. Sosialistien mielestä siis maailman talous on ollut viimeiset 40 vuotta neoliberalismin alaisuudessa. Mitä tarkoittaa neoliberalismi? Miten empiirisesti voidaan havaita neoliberalismi? Esimerkiksi Suomen kokonaisveroaste on 40 vuodessa noussut huomattavasti, mikä ei sovi väitteeseen, että maailma on ollut neoliberalismin alaisuudessa. Sosialistit harhansa perusteella kuvittelevat, että vapaa markkinatalous keskittää vallan pienelle eliitille ja että siksi valta pitää keskittää pienelle sosialistipoliitikkojen eliitille. Jos verrataan ns. neoliberaaleja maita kuten Hongkongia ja neoliberalismin hylänneitä maita kuten Pohjois-Koreaa tai Kuubaa tai Venezuelaa, havaitaan, että valta on huomattavasti keskittyneempää sosialistisissa maissa. 


Sosialistien mielestä työntekijää riistetään vapaassa markkinataloudessa, mutta he eivät pysty esittämään mitään järkisyytä, miksi niin tapahtuisi. Sosialistien on pakko turvautua valehtelemaan markkinatalouden kannattajien kannattavan esimerkiksi että markkinatalous tarkoittaa pitkiä työpäiviä huonolla palkalla. Todellisuudessahan vapaa markkinatalous on mahdollistanut ennen näkemättömän suuren vapaa-ajan ja suuret palkat ja sosialismi taas on orjatyötä huonolla palkalla. Sosialistien on pakko luoda kapitalismista dystopia, jotta sosialistinen orjuus vaikuttaisi houkuttelevalta.

 

En väitä, ettei työvoimaa riistetä. Mm. Kambodzan vaateteollisuuden huonot työehdot ovat seurausta Chomskynkin ihannoimasta sosialismista. Kambodzallakin olisi mahdollisuus valita sosialismin malli ja hylätä kapitalismi mutta he eivät tee sitä, koska hekin tajuavat kapitalismin paremmuuden. Kambodzassa on huonot työolot juuri siksi, että siellä on liikaa sosialismia. Kambodza kokeili jo sosialismia Chomskyn puolustamien punakhmerien johdolla mutta kokemus oli huono. Sosialismi on köyhdyttänyt ihmisiä ja köyhdyttää edelleen. Sosialismi siis riistää. Kapitalismi ei pidä yllä orjatyövoimaa halpatyömaissa. Sosialismi pitää ihmiset orjinaan ja köyhinä. Kapitalismia ei voi siitä syyttää. Orjuus tarkoittaa sitä, että toinen ihminen omistaa toisen kehon ja omaisuuden. Juuri sitä on sosialismi. Kapitalismi on juuri päinvastaista eli yksilön vapautta päättää omasta kehostaan ja omaisuudestaan.


Vapaa markkinatalous ei toimi ilman minkäänlaista suunnittelua. Suunnitelmatalous ei tarkoita yksilön harjoittamaa suunnittelua omassa elämässään vaan yhteiskunnanlaajuista suunnittelua. Syy, miksi suunnittelemattomuus on ratkaisu makrotaloudessa, on se, että suunnitelmatalous on epäonnistunut empirian mukaan eikä sen puolesta ole edes vakuuttavia teoreettisia todisteita. Tarkoitan sosialismilla suunnitelmatalousjärjestelmää. Suunnitelmatalous tarkoittaa yhteiskunnanlaajuista makrotalouden suunnittelua eikä yksittäisen yrityksen sisäistä suunnittelua, jota toki on olemassa. Jos suunnittelet mitä ostat huomenna, se ei ole sosialismia. Suunnitelmatalous ei voi toimia ennen kuin keksitään jokin parempi teoria.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suunnitelmatalous
Markkinatalous on talousjärjestelmä, joka perustuu markkinoihin.

Käytännössä libertaarisosialismi esimerkiksi Espanjan sisällissodan aikaan on ollut hyvin samanlaista kuin mikä tahansa suunnitelmatalous Bryan Caplanin mukaan, joten suunnitelmatalous ei ole kovin heterogeeninen käsite.
Espanjan sosialistinen anarkismi osoittaa, että se ei merkittävästi poikkeaa marxismista. Anarkistit ovat perustaneet keskusjohtoisia suunnitelmatalouksia, jotka muistuttavat valtioita. Anarkistinen sosialismi ei eroa marxilaisesta sosialismista merkittävästi vaan kyse on lähinnä vain retoriikasta. Neuvostoliitto oli suunnitelmatalous, joten suunnitelmataloudella on väistämättä jotain yhteistä Neuvostoliiton kanssa. Suunnitelmatalous on koherentti käsite, joten sen toteutukset eivät kovin paljon eroa toisistaan. Anarkistinen sosialismi ei eroa marxilaisesta sosialismista merkittävästi vaan kyse on lähinnä vain retoriikasta. Sen on osoittanut esimerkiksi Bryan Caplan kirjoituksessaan. Anarkistiset sosialistit sanovat vastustavansa valtiota mutta käytännössä he ovat luoneet aivan sosialistista valtiota vastaavia organisaatioita. Anarkisteilla oli valta tietyillä alueilla eli he tekivät mitä halusivat ja he halusivat perustaa melko totalitaarisen valtion. Kaikki valtiot ovat tietyssä mielessä samanlaisia, koska kaikki ne täyttävät valtion määritelmän. Valtio on hyvin määritelty eikä tyhjä käsite, joten valtioilla on jotain yhteistä. Ns. anarkistinen sosialismi käytännössä on täysin sama asia kuin valtiososialismi. Anarkistijohtajat huomasivat, että työläisten tekemä yritysten haltuunotto johti kapitalismiin, jossa vain omistajat vaihtuivat, ja siksi he päätyivät valtiososialismiin. "A worker-run firm is essentially identical to a capitalist firm in which the workers also happen to be the stockholders. Once they came to this realization, however dimly, the Spanish Anarchists had to either embrace capitalism as the corollary of worker control, or else denounce worker control as the corollary of capitalism. For the most part, they chose the latter course." http://econfaculty.gmu.edu/bcaplan/spain.htm
Tuolla tavalla siis sosialismi johti kapitalismiin.
Myös ns. anarkistiset sosialistit kannattavat organisaatiota, jolla on ylin valta tietyllä alueella ja joka verottaa, mikä siis täyttää Murray Rothbardin esittämän valtion määritelmän. Bryan Caplan kertoi, että Espanjassa anarkosyndikalistit perustivat organisaation, jolla oli ylin valta tietyillä seuduilla ja joka verotti.


Erona autoritaarisessa vasemmistolaisuudessa (leninismi - autoritaarinen marxismi) ja anarkismissa (libertaarisosialismi) on se, että marxismin teorian mukaan valtio pitää ottaa haltuun ja sitten antaa sen kuihtua pois, kun taas anarkismin teorian mukaan valtiota ei pidä ottaa haltuun vaan tuhota. Käytännössä monet ns. anarkistiset sosialistit kuten Chomsky kannattavat valtion haltuunottoa ja sen vallan kasvattamista. Siten käytännössä eroa ei välttämättä ole vaan kyse on identiteettipolitiikasta. Eli eroa ei ole mielestäni välttämättä tavoitteissa, joihin nuo liikkeet pyrkivät. Marxistit ovat lähinnä vain rehellisempiä myöntäessään kannattavansa sosialistista valtiota. Chomskyn pitäisi olla myös rehellinen ja lakata kutsumasta itseään anarkistiksi, koska hänkin kannattaa sosialistista valtiota. Leninismi poikkeaa merkittävästi anarkismista, mutta Chomsky ja muut anarkoetatistit ovat tukeneet leninismiä hämärtäen tuota eroa.

 

Kapitalismi ei ole suuryritysten omistuksen keskittymistä pienelle määrälle ihmisiä vaan sosialismi on. Esimerkiksi Chomsky kannattaa suuryritysten omistuksen keskittämistä liittovaltion poliitikoille. Poliitikot hallitsevat liittovaltiota, joten liittovaltion vallan vahvistaminen on omistuksen antamista poliitikoille. Chomskyn ehdottama keskusjohtoinen valtiomalli on autoritaarinen. Markkinatalouden puolustajat kritisoivat suurten rahamäärien keskittymistä yksittäisille ihmisille. Raha ei ole valtaa. Rahan keskittyminen ei ole vallan keskittymistä. Rahamäärien keskittymisen kritisoiminen haluamalla keskittää valta liittovaltiolle Chomskyn tapaan ei ole antiautoritaarista vaan autoritaarista. "...I'd like to strengthen the federal government. The reason is, we live in this world, not some other world. And in this world there happen to be huge concentrations of private power that are as close to tyranny and as close to totalitarian as anything humans have devised.

[...]

The corporations are just as totalitarian as Bolshevism and fascism. They come out of the same intellectual roots, in the early Twentieth Century. So just like other forms of totalitarianism have to go, private tyrannies have to go. And they have to be put under public control." http://econlog.econlib.org/archives/2013/08/the_partialtari.html
Kapitalismi on keskittynyttä taloudellista valtaa lähinnä vain sosialistien mielikuvituksessa. Koska sosialistien mielikuvituksessa kapitalismi on keskittynyttä, heitä ei lainkaan häiritse keskittää totaalista valtaa sosialistipoliitikoille. Yritykset edistävät hyvinvointia tuottamalla voittoja. Sosialistit eivät ymmärrä markkinatalouden toimintaa ja siksi he haluavat alistaa väkivallan avulla kaikki poliitikkojen orjiksi. Myös ns. anarkistiset sosialistit kuten Chomsky  kannattavat marxistien tapaan vallan keskittämistä sosialistiselle valtiolle, joka marxilaisen teorian mukaan sitten kuihtuu pois. Anarkistisella sosialismilla ja marxismilla ei ole käytännössä mitään eroa. He uskovat, että mitä enemmän valtaa on keskitetty sosialistipoliitikoille, sitä suurempi hyvinvointi. He vastustavat neoliberalismia, koska he vastustavat yksilönvapautta ja kannattavat poliitikkojen valtaa. Rahalla voi saada taloudellista valtaa ja koska sosialistit eivät ymmärrä markkinataloutta, he kannattavat totaalisen vallan keskittämistä sosialistipoliitikoille. Totaalisen vallan keskittäminen sosialistipoliitikoille valtion väkivaltakoneiston avulla on irvokas yritys taistella taloudellista valtaa vastaan. Sosialistinen valtion johtajuus on mitä suurinta taloudellista valtaa mutta sitä sosialistit eivät tajua. Nykyinen sosiaalidemokrattinen talousjärjestelmämme on tungettu ihmisille väkivaltaisesti, se tarvitsee väkivaltaa pysyäkseen pystyssä, ja ilman tätä väkivaltaa ihmiset korvaisivat sen haluamallaan järjestelmällä (mahdollisesti anarkististen linjojen mukaisesti, kuten joskus aiemminkin kansanliikkeet maailmanhistoriassa). Chomsky kuitenkin kannattaa nykyistä sosiaalidemokraattista valtiota ja vastustaa sen sortumista anarkiaksi ja haluaa vieläpä vahvistaa sitä.

 
Ihannemaailmaani ei keskitetyn sosialistisen valtion taloudellinen demokratia kuulu, koska se on pahaa kommunismia. Sosialistille anarkokapitalismi on dystopia, koska hänen mielestään olisi hirveätä elää vapaana poliitikkojen mielivallasta, jota hän rakastaa yli kaiken. Haluan lopettaa valtion sääntelyn. Valtion sääntelyn lakkauttaminen eli markkinoiden vapauttaminen ei anna yrityksille kaikkea valtaa. Sosialistit kuvittelevat, että yksityishenkilöt ovat vauvoja, jotka eivät pysty pitämään puoliaan lainkaan pahoja yhtiöitä vastaan ilman sosialistista valtiota. Sosialismi on siis psykologinen häiriötila. Sosialisti ei halua, että ihmiset joutuisivat alistumaan markkinasäännöille, vaan että he joutuvat alistumaan sosialistipoliitikkojen mielivaltaan.


Markkinataloudessa kaatopaikkojen kustannukset lisätään tuotteen hintaan.
Ei voi mielekkäästi sanoa, että pääosa markkinoilla olevasta tavarasta on täysin turhaa. Ihmiset harvemmin katsovat ostavansa täysin turhaa. Sosialistit ylimielisyyksissään kuvittelevat tietävänsä toisten asiat paremmin kuin he itse ja siksi he ovat niin valmiita käyttämään valtion väkivaltakoneistoa toisten valintojen estämiseen.

Ei ole mielekästä sanoa, että firmat eivät ole olemassa ihmistä varten, vaan tuottamassa voittoa omistajilleen, koska omistajat ovat ihmisiä. Sosialismin tärkeä propagandakeino on kyllä omistajien dehumanisointi.

Finanssikapitalismi ei tuota kurjuutta ja ahdinkoa juurikaan. Kurjia ja ahdingossa ihmiset ovat päinvastoin köyhissä maissa, joissa finanssikapitalismi on kehittymätöntä.

 

Robin Hahnel puhui, että kilpailu ei ole täydellistä. Kilpailu on kuitenkin aika täydellistä, jos autoja tehdään monia merkkejä ja kaupassa on satojen valmistajien tekeminä tuotteita. Täydellinen kilpailu on talouden tehokkuuden kannalta tärkeätä. Toki jonkin verran tuhlaustakin on differoinnissa mutta siitä ei ole ilmeisesti keksitty mitään keinoa päästä eroon mielekkäästi. Tuottajien on kyllä vaikea optimoida täydellisesti tuotannon määrää.

 


Ulkoisvaikutuksista ei seuraa se, että täysin vapaa markkinatalous on täysin vapaata riistoa ja väkivaltaa kaikkia niitä 7 miljardia ihmistä kohtaan, jotka eivät ole markkinapelureina mukana kyseisessä markkinatransaktiossa. Vapaa markkinatalous ei tarkoita sitä, että ulkoisvaikutuksia ei sisäistetä, vaan vapaassa markkinataloudessa ulkoisvaikutuksia sisäistetään ilman valtiota. Vapaassa markkinataloudessa siis ihmiset estäisivät sinua, jos vaikka haluaisit räjäyttää maapallon. 

Jo tsaarin Venäjä teollistui nopeasti.
Tsaarin Venäjän teollisuustuotannon kasvu oli yli 6% vuodessa. The Rate of Growth of Industrial Production in Russia, 1887-1913 http://dev3.cepr.org/meets/wkcn/1/1658/papers/Borodkin.pdf USA oli vapaampi markkinatalous, joka myös kehittyi nopeasti. Ei ole vain retoriikkaa vaan taloushistoria tunnustaa Venäjän ja USA:n nopean kapitalistisen kasvun. Kommunistit yrittävät väittää, että Venäjä ei ennen kommunismia kehittynyt juurikaan, mutta se ei ole totta.

 

Kapitalismin vaihtoehdot kuten sosialismi perustuvat aina valtioon, joka pitää tyranniastaan kiinni tappamalla massamitassa. Ukrainassakin vuonna 1918 Mahno syyllistyi pahaan väkivaltaan.

Kommunismi tai sosialismi oli Murray Rothbardin mukaan liberaalien tavoitteiden toteuttamista konservatiivisten eli feodaalisten keinojen avulla. Sosialisti haluaa siis luoda mahdollisimman stabiilin ja väkivallattoman järjestelmän perustuen Thomas Hobbesin konservatiiviseen ajatteluun, joten siksi hylkää ehdottamani kapitalismin. Hobbes oli kuitenkin väärässä, koska suvereenin absoluuttinen valta johtaa epästabiiliin ja väkivaltaiseen yhteiskuntaan. https://en.wikipedia.org/wiki/Thomas_Hobbes

 

Anarkismi ei vastusta kaikkia valtarakenteita vaan pelkästään pakkovaltaisia ja huonosti perusteltuja kuten valtiota. Yhteiskunnassa on väistämättä valtarakenteita. Esimerkiksi kapitalismin hierarkia voidaan perustella sillä, että sen hierarkia on vähäisin mahdollinen. Kapitalismi on valtarakenne (yksityisomistus), mutta niin on myös sosialismi ja vielä pahempi.

 


Anarkokapitalismissa valtion pakkovalta korvautuu kapitalismilla. Vastaavasti anarkososialismissa valtion pakkovalta korvautuu sosialismilla. Anarkososialistin pitäisi osoittaa, että kapitalismi ei ole ihmisen vapautta mutta sosialismi on. Anarkokapitalismin ideana on nimenomaan ihmisen vapaus. Venäjällä sekatalouden pakkovalta korvautui sosialistisen valtion pakkovallalla. Vastaavasti anarkososialismi haluaa korvata sekatalouden pakkovallan sosialistisen yhteiskunnan pakkovallalla. Sosialistien mielestä kapitalismi on hierarkkinen talousjärjestelmä, mitä se toki jossain määrin onkin, mutta sosialistit liioittelevat kapitalismin hierarkkisuutta eivätkä näe sosialismin hierarkioita.

 

Anarkokapitalismissa valtion pakkovaltaa korvaavat kyllä osittain yksityiset vartijayhtiöt, mutta ne eivät toimi välttämättä sen puolesta, kuka maksaa eniten, koska yhtiöissä toimivilla on moraalia. Historiasta voimme kyllä nähdä, miten näitä yksityisiä yhtiöitä (kuten Pinkerton) on käytetty väkivaltaisuuksiin mm. ammattiliittoja vastaan lakkotilanteissa. Pitää kuitenkin muistaa, että valtio on käyttänyt myös väkivaltaa ammattiliittoja vastaan ja on sallinut yksityisenkin väkivallan. Valtion väkivaltainen historia ei ole mikään osoitus, että anarkokapitalismi olisi samalla tavalla väkivaltainen, vaan voidaan päätellä, että anarkokapitalismi olisi valtiottomana järjestelmänä väkivallattomampi. Anarkososialismilla sen sijaan on väkivaltainen historia ja sen perusteella voitaisiin päätellä, että anarkososialistinen järjestelmä olisi väkivaltainen myös tulevaisuudessa. Anarkokapitalismissa olisi vastavoimia yksityistettyjä väkivaltakoneistoja vastaan. On perusteetonta väittää, että työntekijöiden ammattiliitot tukahdutetaan ja lakot kielletään. Anarkokapitalismin periaatteisiin kuuluvat yhdistymisvapaus ja kehollinen itsemääräämisoikeus, joten ammattiliittoja ei tukahdutettaisi eikä lakkoja kiellettäisi. Anarkososialismi sosialismin haarana on lähellä Neuvostoliittoa. Tavalliselle köyhälle ihmiselle anarkokapitalismissa kaikki ei olisi jonkun muun omaa. Sen sijaan anarkososialismissa aivan kuten Neuvostoliitossa olisi. On naurettavaa väittää, että anarkokapitalismista muodostuisi reaalisosialismin kaltainen painajaisyhteiskunta, koska anarkokapitalismi on valtiososialismin vastakohta ja koska anarkososialismi on aatteellisesti lähempänä valtiososialismia. Väite, että anarkokapitalismi olisi suuryritysten vallassa ja sen poliisivoimat toimisivat juuri niin kuin eniten maksava ylin eliitti (vrt. politbyroo) määrää, on sosialistien perusteeton väite. Anarkososialismi muistuttaa Neuvostoliittoa enemmän, koska siinäkin olisi suuryrityksiä ja senkin poliisivoimat toimisivat juuri niin kuin ylin politbyroon eliitti määräisi. Tämän takia talousjärjestelmää valvomassa ei kannata aina olla demokraattista järjestelmää, johon jokainen kansalainen voi osallistua. Neuvostoliittokin oli oman väitteensä mukaan demokraattinen sosialistinen järjestelmä, joten demokraattinen sosialismi johtaa vallan keskittymiseen. Myös anarkososialistiset toteutukset Espanjassa 1930-luvulla olivat hierarkkisia Neuvostoliiton tapaisia valtioita. Muissa anarkismin lajeissa tämä on järjestetty niin, että yhteiskunta on talousjärjestelmän rinnalla organisoitu ylösalaisen hierarkian muotoon, jossa ylempi taso on aina sidotulla mandaatilla vastuullinen alemmalle tasolle ja jonka alimmalla tasolla on voimassa suora demokratia. Anarkokapitalismissa ei olisi tuollaista yhteiskunnanlaajuista hierarkkista järjestelmää, joten anarkokapitalismi olisi vähemmän hierarkkinen. Tämä (tai tämän kaltainen) on se koneisto, jonka muissa anarkismeissa pitäisi huolehtia ylilyönneistä ja niihin puuttumisesta. Minulle tuo olisi todellakin "anarkistinen" valtio, johon pitää suhtautua kriittisesti. Anarkososialismi ei siis käytännössä eroa valtiososialismista, joten siihen puree kaikki sama kritiikki kuin valtiososialismiinkin.


Mitä tarkoittaa kapitalismin vapaus ihmisten kontrollista? Anarkokapitalistit eivät toki kannata valtiota tai muuta autoritaarista organisaatiota, joka kontrolloi kapitalismia. Kapitalismi on kuitenkin ihmisten toimintaa, vaikka sosialistit haluavat dehumanisoida kapitalistisia tekoja tekevät ihmiset. Mitä tarkoittaa ihmisten vapaus kapitalismin kontrollista? Sosialistit haluavat kieltää toisilta ihmisiltä oikeuden harjoittaa kapitalistisia tekoja keskenään eli sosialismi vie vapauden.

 

 

Anarkokapitalismissa ei ole mitään virkatehtäviä, koska ei ole mitään valtiotakaan. Siksi on epäreilua verrata, että anarkokapitalismissa erottamiseen taitaisivat pystyä vain osakkeenomistajat. Tosin anarkokapitalismissa myös tuomioistuin tai vastaava voisi myös erottaa yhtiön toimielimiä. Anarkokapitalismissa yksi yhtiö hallitsisi vain pientä osaa maasta, joten kaikilla ihmisillä ei olisi mitään tarvetta erottaa yhtiön johtoa. Anarkososialismissa katsotaan usein yhden organisaation hallitsevan koko maata, mikä on valtionkaltainen hierarkia.


Kapitalistisia tekoja ovat palkkatyö, koron maksaminen, vuokra ja voitot. Ihmiset haluaisivat tehdä näitä vapaaehtoisesti siksi, että he haluaisivat niistä hyötyä. Anarkososialisti Benjamin Tucker ei vastustanut näitä kaikkia: "He did not oppose individuals being employed by others". http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Tucker Palvelujen ja tavaroiden vaihtaminen markkinoilla on kapitalismia; se on myös vapaata markkinataloutta, joka on yleensä synonyymi kapitalismin kanssa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapitalismi 

 

Anarkososialismin ylösalainen hierarkia on valtionkaltainen koko maata hallitseva organisaatio, vaikka sen on tarkoitus olla vapaiden yhteisöjen liittouma. Demokratian ideana on aina ollut olla vapaiden yhteisöjen liittouma, mutta demokratia ei käytännössä kunnioita vapautta.


Anarkismin määritelmäksi ei kelpaa hierarkkisten valtarakenteiden vastustaminen, koska lähes kaikki anarkistit kannattavat hierarkkisia valtarakenteita. Hierarkkisten valtarakenteiden minimointi ei johda vastustamaan kapitalismia, koska kapitalismissa hierarkkisia valtarakenteita on minimaalisesti. Sosialistit ovat ehdottaneet kapitalismin vaihtoehdoksi koko yhteiskunnan alistamista yhden hierarkkisen valtarakenteen alle, joten anarkismi johtaa vastustamaan sosialismia.Kapitalismi on kaikkien vähiten hierarkkinen instituutio, jonka olemassaolo voidaan perustella siksi anarkismin perusteella. Sosialistien mielestä kapitalismi on hierarkkinen järjestelmä ja siksi pitää korvata hierarkkisen sosialistisen valtion totaalisella vallalla, mutta tuo päätelmä on epälooginen, koska sosialistinen valtio on vielä hierarkkisempi kuin kapitalismi. Kapitalismissa ei nimittäin ole mitään yhteiskunnanlaajuista hierarkiaa vaan jokainen yksilö on suvereeni oman kehonsa ja omaisuutensa suhteen. Sosialistien mielestä yksilön suvereniteetti on väärin ja siksi he haluavat alistaa kaikki yksilöt saman hierarkian alamaisiksi. Sosialismi on hierarkkinen järjestelmä, jossa myös yritykset ovat sen takia hierarkkisia. Siksi kapitalismi on vapaampi. Anarkososialistit eivät yleisesti ottaen halua lakkauttaa yritysten hierarkkista johtamisjärjestelmää vaan haluavat alistaa yritykset oman hierarkkisen johtamisjärjestelmänsä alaisiksi kuten Bryan Caplan kirjoitti. Anarkososialistit eivät ole onnistuneet toteuttamaan suoraa demokratiaa ja jokaisen tasapuolista osallistumista hallintoon historian mukaan.


Määritelmä anarkismille "pyrkiä purkamaan hierarkkiset instituutiot siellä, missä niiden olemassaoloa ei voida perustella" ei riitä, koska perinteisesti ja jo etymologiansa perusteella anarkismi on tarkoittanut valtionvastaisuutta.

Kapitalismissa jokainen yksilö on suvereeni oman kehonsa ja omaisuutensa suhteen, koska kapitalismi tarkoittaa vapaata markkinataloutta, johon tuo suvereniteetti kuuluu. Sosialistisessa valtiossa sen sijaan ideologia vaatii riistämään yksilöiltä tuon suvereniteetin ja sen sijaan siirtämään suvereniteetin valtiolle. Vaikka molemmissa on (tai ainakin tulisi olla) lait ja lakia ylläpitävä väkivaltakoneisto, sen tehtävänä kapitalismissa ei ole juuri rajoittaa suvereeniteettia (eli tekemästä mitä tykkää muista välittämättä) vaan päinvastoin pitää yllä jokaisen yksilön suvereniteettia. Tuohon suvereniteettiin ei kuitenkaan kuulu oikeutta loukata muiden vastaavaa suvereniteettia ja juuri noiden loukkausten estämiseen väkivaltakoneistoa tarvitaan. Hierarkiaa kapitalistisessa vapaassa kilpailussa ei ole eikä varsinkaan kaikenkattavaa. Vaikka on nähtävissä, että niillä joilla on varakkuutta, on myös valtaa enemmän kuin niillä, joilla ei ole varoja, se ei ole hierarkia, jossa varakkaampi voi käskeä köyhempää. Se on hierarkia jonkun sosiaalisessa mielikuvituksessa. Esimerkiksi Björn Wahlroosilla on enemmän varallisuutta kuin minulla ja isompi kartano mutta hänellä ei silti ole oikeutta käskeä minua, koska minä en vieraile hänen kartanossaan. Sosialismissa tilanne on aivan toinen: valtio omistaa kaiken ja omaa vallan käskeä minua kaikkialla.

Anarkismin etymologia sanoo aika suoraan valtiosta, koska se viittaa valtionpäämiehiin, eikä se kerro suoranaisesti hierarkiasta. Hierarkia on vain yksi arkian tyyppi. Anarkismi on perinteisesti ollut mustavalkoinen eli "valtio on paha ja se pitää poistaa". Jos valtio olisi jossain tilanteessa hyödyllinen tavoitteidemme kannalta, silloin pitäisi luopua anarkismista ja hyväksyä, että jossain tilanteessa tarvitaan ἀρχός. Liberalismi on juuri tuollaista eikä tarvitse käyttää enää termiä anarkismi. Vaikka ainut tavoitteemme ei voi olla valtion kaataminen (vaikka sen kaltaisessa tilanteessa, jossa se vaikka merkitsisi koko elämän loppua tällä planeetalla), anarkismin mukaan valtion kaatamisella on positiivisia seurauksia. Määritelmästä ei välttämättä seuraa huonosti asetettu tavoite, koska se antaa vapaan ajattelun ja ideologian käytännön soveltamisen tilaa tämän ideologian kannattajille, kunhan he vain ymmärtävät luopua tuosta ideologiasta tarpeen tullen. Koska minkään valtion toimintojen olemassaolon ei voi osoittaa olevan puolustettavissa, niin niitä ei tulisi säilyttää. Anarkismi on aate, jonka mukaan valtio ei ole puolustettavissa. Ei ole reilua, jos yrittää muuttaa anarkismin määritelmää sisältämään myös valtiososialismin. Jos valtio olisi puolustettavissa, siitä pitäisi tehdä sellainen johtopäätös, että anarkismi on hylättävä.

 
Anarkismi perinteisesti vastustaa valtiota. Vääristelyä sen sijaan on yritys muuttaa anarkismin perinteinen määritelmä samaksi kuin sosialismin. Tosin jo Proudhon myöhäisvaiheessaan rupesi kannattamaan valtiota, mutta sitä on pidettävä vähemmistön mielipiteenä. Se on mielestäni vähemmistön mielipide, koska harvassa artikkelissa sanotaan anarkistien kannattavan valtiota.
  

 

 

Anarkismissa on kyse myös kapitalismista tai sosialismista vapauden lisäksi. Kaikki eksplisiittisen anarkismin lajit ovat jossain menneisyydessä vastustaneet kapitalismia mutta eivät enää. Gustave de Molinaria voidaan pitää anarkistina, vaikka hän ei ilmeisesti itse identifioinut itseään anarkistiksi. Proudhonin mutualismi ei välttämättä perustunut vapaisiin markkinoihin, koska hän kannatti myös tuloveroa ja loppuvaiheessa myös liittovaltiota. Sen takia se ei ole välttämättä vapaa markkinatalousjärjestelmä. https://en.wikipedia.org/wiki/Proudhon Monet anarkismin lajit ovat vastustaneet vapaata markkinataloutta, mm. Pierre-Joseph Proudhonin mutualismi. Mutualismissa ei toimita välttämättä vapailla markkinoilla, koska Proudhon kannatti tuloveroa ja liittovaltiota. On kuitenkin perusteetonta väittää, että joka ikinen anarkisti läpi maailman historian on vastustanut kapitalismia. Anarkokapitalismi on tuskin anarkismin muodoista yksin väittäessään työnarvoteoriaa vääräksi vaan anarkismilla on monta muotoa, joista vain osa on sosialistisia. Kaikki anarkismin lajit eivät ole enää viime aikoina vastustaneet kapitalismia, koska nimenomaan anarkokapitalismi on uusi anarkismin laji. On kyllä totta, että 1900-luvun puoliväliin saakka anarkokapitalismia ei vielä ollut sillä nimellä, mutta jo 1840-luvulla klassinen liberaali Gustave de Molinari ehdotti yksityistä puolustusta. On vain sattumaa, että sosialisti Pierre-Joseph Proudhon sattui ensimmäisenä käyttämään termiä anarkismi.

 

Benjamin Tucker vastusti rahamonopolia, tariffeja ja patentteja niin kuin anarkokapitalistitkin. Toinen saman ajan anarkisti Lysander Spooner tosin kannatti patentteja. Alkuvaiheessa Benjamin Tucker vastusti myös maanomistusta mutta loppuvaiheessa ei enää vastustanut vaan kannatti niin kuin anarkokapitalistit. Benjamin Tucker koko ajan vastusti kommunismia. Benjamin Tucker oli yksi anarkokapitalismin ”esi-isä”. http://en.wikipedia.org/wiki/Benjamin_Tucker Wikipedian mukaan anarkososialisti Benjamin Tucker lakkasi kannattamasta minkäänlaista sosialismia vanhana. "Susan Love Brown claims that this unpublished, private letter, which does not distinguish between the anarchist socialism Tucker advocated and the state socialism he criticized, served in "providing the shift further illuminated in the 1970s by anarcho-capitalists."" Benjamin Tucker myöhäisvaiheensa kirjeessä suhtautui positiivisemmin kapitalismiin kuin sosialismiin. Tucker piti kapitalismia ainakin siedettävänä. "Capitalism is at least tolerable, which cannot be said of Socialism or Communism".


Anarkismin loogisesti ajateltuna ei pitäisi tuomita kapitalismia niin kuin joku kukkahatutäti vaan hyväksyä se, jos anarkismilla tarkoitetaan hallituksenvastaisuutta ja vapauden kannattamista. Anarkismi oli aluksi kapitalisminvastainen. Minusta sosialismin voisi katsoa anarkismin lastentaudiksi, 1800-luvun huuruiksi, joista voi päästä eroon. Anarkismin kapitalisminvastaisuus perustui pitkälti 1800-luvulle suosittuun työnarvoteoriaan, joka kumottiin taloustieteessä vasta 1800-luvun lopulla. 

]]>
0 http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/148792#comments Thu, 05 Sep 2013 19:13:07 +0000 Matti Linnanvuori http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/148792
Muistosanat Nokian suomalaisille matkapuhelimille http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148618-muistosanat-nokian-suomalaisille-matkapuhelimille <p>Nokian suomalaista matkapuhelintuotantoa on tänään koko päivän saateltu koko kansan voimiin valtameren taakse Amerikkaan ja näin illan tullen lienee aika siirtyä muistelemaan suomalaisten Nokian puhelinten kanssa vietettyjä hetkiä ja samalla Nokian roolia ylipäätänsä meidän suomalaisten elämässä. </p> <p>Päivän aikana on kuultu erilaisia arvioita Nokian liikennetoiminnan jatkonäkymistä Suomessa ja matkapuhelinteollisuuden mahdollisuudesta jatkua maassamme Microsoftin alaisuudessa. Näille suunnitelmille on pakko toivoa menestystä, vaikka viime vuosien kokemuksella monet meistä ovat tottuneet suhtautumaan suurella skeptisyydellä niihin puheisiin, että yrityssaneeraukset tai myynnit eivät vähentäisi työpaikkoja Suomessa. </p> <p>Miksi Nokian menetys sitten saa taloushuolien ohella meidät niin jotenkin hartaiksi? Syy on selvä, koska Nokia ja sen puhelimet ovat olleet niin keskeinen osa arkeamme, viimeiset parikymmentä vuotta. </p><p>Oman suhteeni Nokiaan alkoi 1990-luvun puolivälin jälkeen Nokian 2110 mallista ja on sittemmin jatkunut puhelinta välillä vaihtaen - yhtä Motorola hairahdusta lukurunottomatta - katkeamatta aina nykyiseen parin vuoden ikään tulleeseen - ajoittain jumittavaan - Nokian älypuhelinmalliin. Niin ehkä naivilta, kun se saattaa tämän päivän uutisten valossa kuulostaa Nokian valitsemalla minä ja varmaan moni muukin on halunnut suosia kotimaista ja ehkä kuvitellut sen tuovan edes muutaman lisätyöpaikan Suomeen. Se, että Nokialla oli merkittävä rooli Suomen vetämisessä ylös 1990-luvun lamasta, varmasti osaltaan on vahvistanut tätä ajatusta Nokian työllisyysvaikutusten merkityksestä. </p> <p>Tunnesiteemme Nokiaan johtunee monen muun asian ohella siitä, että Nokian 1990-luvulla lanseeraama teknologia oikeastaan muutti sen miten ihmiset Suomessa ja ympäri maailmaa kommunikoivat toisilleen. Enää ei oltu tavoitettavissa vain silloin, kun sattui olemaan kotona vastaamassa puhelimeen, vaan sinne minne nokialaisen otti mukaan ja saattoi soittaa tai lähettää tekstiviestin. &nbsp;Se, että Nokia tippui kelkasta tämän kehityksen seuraavassa vaiheessa, eli älypuhelinteknologian yleistymisessä, ilmeisesti johti tämän päivän uutisiin. </p> <p>Olen tänään myös pohtinut sitä, että mistähän Suomi jatkossa tunnetaan maailmalla, jos ei enää Nokiasta. Varsin usein kaukomailla käyty keskustelu on saattanut lähteä käyntiin siitä, että paikallisen kädessä on ollut suomalaisen yrityksen valmistama puhelin. &nbsp;Juttu ulkomaalaisen kanssa on mennyt siihen, että Nokia on itse asiassa yhden suomalaisen paikkakunnan nimi ja aiemmin yritys valmisti etupäässä autonrenkaita ja kumisaappaita. &nbsp;Tässä historia voi toistaa itseään. Kukaties, jos hyvin käy ja suomalaisilla riittää innovatiivisuutta, Nokia voidaan tulevaisuudessa tuntea maailmalla yrityksenä, joka aiemmin valmisti matkapuhelimia, mutta nyt aivan jotain muuta. Vaikka päivän yllä on tietty synkkyys, luovuttaa emme voi, vaan on rohkeasti pohdittava sitä miten jatkossakin voimme saada työpaikkoja Suomeen. </p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nokian suomalaista matkapuhelintuotantoa on tänään koko päivän saateltu koko kansan voimiin valtameren taakse Amerikkaan ja näin illan tullen lienee aika siirtyä muistelemaan suomalaisten Nokian puhelinten kanssa vietettyjä hetkiä ja samalla Nokian roolia ylipäätänsä meidän suomalaisten elämässä.

Päivän aikana on kuultu erilaisia arvioita Nokian liikennetoiminnan jatkonäkymistä Suomessa ja matkapuhelinteollisuuden mahdollisuudesta jatkua maassamme Microsoftin alaisuudessa. Näille suunnitelmille on pakko toivoa menestystä, vaikka viime vuosien kokemuksella monet meistä ovat tottuneet suhtautumaan suurella skeptisyydellä niihin puheisiin, että yrityssaneeraukset tai myynnit eivät vähentäisi työpaikkoja Suomessa.

Miksi Nokian menetys sitten saa taloushuolien ohella meidät niin jotenkin hartaiksi? Syy on selvä, koska Nokia ja sen puhelimet ovat olleet niin keskeinen osa arkeamme, viimeiset parikymmentä vuotta.

Oman suhteeni Nokiaan alkoi 1990-luvun puolivälin jälkeen Nokian 2110 mallista ja on sittemmin jatkunut puhelinta välillä vaihtaen - yhtä Motorola hairahdusta lukurunottomatta - katkeamatta aina nykyiseen parin vuoden ikään tulleeseen - ajoittain jumittavaan - Nokian älypuhelinmalliin. Niin ehkä naivilta, kun se saattaa tämän päivän uutisten valossa kuulostaa Nokian valitsemalla minä ja varmaan moni muukin on halunnut suosia kotimaista ja ehkä kuvitellut sen tuovan edes muutaman lisätyöpaikan Suomeen. Se, että Nokialla oli merkittävä rooli Suomen vetämisessä ylös 1990-luvun lamasta, varmasti osaltaan on vahvistanut tätä ajatusta Nokian työllisyysvaikutusten merkityksestä.

Tunnesiteemme Nokiaan johtunee monen muun asian ohella siitä, että Nokian 1990-luvulla lanseeraama teknologia oikeastaan muutti sen miten ihmiset Suomessa ja ympäri maailmaa kommunikoivat toisilleen. Enää ei oltu tavoitettavissa vain silloin, kun sattui olemaan kotona vastaamassa puhelimeen, vaan sinne minne nokialaisen otti mukaan ja saattoi soittaa tai lähettää tekstiviestin.  Se, että Nokia tippui kelkasta tämän kehityksen seuraavassa vaiheessa, eli älypuhelinteknologian yleistymisessä, ilmeisesti johti tämän päivän uutisiin.

Olen tänään myös pohtinut sitä, että mistähän Suomi jatkossa tunnetaan maailmalla, jos ei enää Nokiasta. Varsin usein kaukomailla käyty keskustelu on saattanut lähteä käyntiin siitä, että paikallisen kädessä on ollut suomalaisen yrityksen valmistama puhelin.  Juttu ulkomaalaisen kanssa on mennyt siihen, että Nokia on itse asiassa yhden suomalaisen paikkakunnan nimi ja aiemmin yritys valmisti etupäässä autonrenkaita ja kumisaappaita.  Tässä historia voi toistaa itseään. Kukaties, jos hyvin käy ja suomalaisilla riittää innovatiivisuutta, Nokia voidaan tulevaisuudessa tuntea maailmalla yrityksenä, joka aiemmin valmisti matkapuhelimia, mutta nyt aivan jotain muuta. Vaikka päivän yllä on tietty synkkyys, luovuttaa emme voi, vaan on rohkeasti pohdittava sitä miten jatkossakin voimme saada työpaikkoja Suomeen.

]]>
0 http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148618-muistosanat-nokian-suomalaisille-matkapuhelimille#comments Kotimaa Tue, 03 Sep 2013 17:25:27 +0000 Ville Jalovaara http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/148618-muistosanat-nokian-suomalaisille-matkapuhelimille
Vajoava Microsoft pelasi Nokian pussiin http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148613-vajoava-microsoft-pelasi-nokian-pussiin <p><strong>Kun Elop tuli Nokialle, alkoi spekulointi Nokian myynnillä Microsoftille. Nyt ei tarvitse spekuloida. Ainakin omassa mielessäni Microsoft on luonteeltaan aina ollut kilpailija ja peluri. </strong><strong>Nokia sen sijaan ei osannut pelata korttejaan. </strong></p><p>&nbsp;</p><p>Microsoft sai Windowsillaan aikoinaan markkinat tahtonsa alle ja nyt se vasta opettelee voittamaan asiakkaita oikeasti. Vielä ei näy siitä merkkejä. Windows-puhelinten markkinaosuus on puolitoista prosenttia, Internet Explorerin markkinaosuus on laskenut viidessä vuodessa 70:sta 25 prosenttiin, hakukone bing mataa neljän prosentin siivulla markkinoillaan (ja on oikeasti huono). Sinänsä hyvä Microsoft Office menettää asemiaan muun muassa siksi, että Google Apps jyrää pienten yritysten pilvimarkkinoilla. Myöhässä markkinoille tullut tabletti ei myy. Jopa Windows on vaipumassa, vaikka vielä hyvin vahva onkin. Poikkeuksena Xbox pärjää kelpo lailla.</p><p>&nbsp;</p><p>Microsoft on joutunut haastetuksi ja kohdannut markkinatalouden. Se pitkään hallitsi tuottoisaa alaa liki yksin. Nyt etenkin Google ja Apple ovat haastaneet uusilla ideoillaan yksinvaltiaan. Se, jolla on ollut aloite, on vahvoilla. Samoin oli Nokialla aikoinaan. Kun aloite menetettiin, ei sitä saatu takaisin. Miksi Microsoftille kävi näin? Syitä on byrokraattisuudessa ja hitaudessa, mutta myös siinä, että jatkuvasti syntyy uusia alustoja. Käyttäjät ovat niiden suhteen kokeilunhaluisia ja tämä on avannut tien haastajille. Tilannetta pahentaa paradoksaalisesti Microsoftin yritys pysyä mukana muuttamalla omia järjestelmiään ja siten totuttamalla asiakkaat kokeilemaan uutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Sitten tuli Elop, joka Nokian hallituksen siunauksin teki tarpovalle Microsoftille hyödyllisiä päätöksiä: otti Windows Phonen käyttöjärjestelmäksi ja tuhosi kilpailevat projektit. Tällä tavoin siivottiin liki valmiita Nokian tulevaisuudeksi kaavailtuja käyttöjärjestelmiä. Sääliä, saati pelisilmää ei siinä käytetty. Olisi ollut <em>Nokialle </em>suosiollista kokeilla omien uusien käyttöjärjestelmäratkaisujen toimivuutta markkinoilla, eikä riskeerata markkinahylkiö Windowsin varaan. Nokia kuitenkin otti riskin ja se laukesi, valitettavasti.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun näin oli luovutettu Microsoftille iso pala liiketoimintaa, saatiin rasitteeksi vielä lisenssimaksut, joita Nokialta on väitetysti vaadittu <a href="http://www.geek.com/mobile/windows-phone-licensing-cost-revealed-by-zte-23-30-1460401/">kilpailijoita </a>(17-23 euroa) selvästi <a href="http://www.computing.co.uk/ctg/news/2193238/nokia-paying-microsoft-usd60-per-windows-phone-royalty">enemmän</a> (47 euroa). Tämän kaiken piti ilmeisesti olla kaikkia muita strategisia vaihtoehtoja parempi. Niinpä monet omaa käyttöjärjestelmää tai avoimen koodin Androidia käyttävät kilpailijat myivät älypuhelimiaan joko halvemmalla tai paremmalla katteella. Jo Windows-sopimusta tehdessä oli tiedossa, ainakin jos halusi katsoa, että hintakilpailu markkinoilla kiristyy. Nyt tiedämme, että kumppaneiden tuote ei ollutkaan niin ylivoimainen kuin kuviteltiin. Epäsuositun ja kalliin käyttöjärjestelmän ajateltiin muuttuvan Nokian raudassa hitiksi. Ei muuttunut.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei siitä mitään tullut, kuten moni alusta alkaen varoitti. Käsissä oli huonosti myyvä käyttis, eikä enää ollut korvaavia. Aika oli kypsä Microsoftille astua taloon.</p><p>&nbsp;</p><p>Microsoft luultavasti oikaisee tai poistaa lisenssimaksut ja älypuhelimet alkavat taas myydä. Onko se tarpeeksi? En usko, mutta kukapa tietää. Ainakin Elop pääsi takaisin vanhaan kotiinsa, kuten oli varautunut. Nähtäväksi jää, menettääkö Suomi veroja, kiitos verosuunnittelun, ja kuulemmeko kenties pian irtisanomisista, joilla päällekäistä suunnittelua karsitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Eipä silti, lopussa on aina uuden alku, mutta ketäpä tuo fraasi nyt lämmittää. Onko takuuta, että Nokia käyttää saamiaan rahoja sen paremmin kuin tähänkään saakka. Muistammehan ajan, kun rahoille ei ollut käyttöä ja tässä sitä ollaan. Itse siivoaisin tämän takia hallitusta vereksien ajatusten keräämiseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Lähteitä: </p><p><a href="http://www.forbes.com/sites/quickerbettertech/2013/06/03/5-shocking-but-not-surprising-things-about-microsoft/">Forbes</a> 5 Shocking (But Not Surprising) Things About Microsoft</p><p><a href="http://gs.statcounter.com">Markkinaosuuksia</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun Elop tuli Nokialle, alkoi spekulointi Nokian myynnillä Microsoftille. Nyt ei tarvitse spekuloida. Ainakin omassa mielessäni Microsoft on luonteeltaan aina ollut kilpailija ja peluri. Nokia sen sijaan ei osannut pelata korttejaan.

 

Microsoft sai Windowsillaan aikoinaan markkinat tahtonsa alle ja nyt se vasta opettelee voittamaan asiakkaita oikeasti. Vielä ei näy siitä merkkejä. Windows-puhelinten markkinaosuus on puolitoista prosenttia, Internet Explorerin markkinaosuus on laskenut viidessä vuodessa 70:sta 25 prosenttiin, hakukone bing mataa neljän prosentin siivulla markkinoillaan (ja on oikeasti huono). Sinänsä hyvä Microsoft Office menettää asemiaan muun muassa siksi, että Google Apps jyrää pienten yritysten pilvimarkkinoilla. Myöhässä markkinoille tullut tabletti ei myy. Jopa Windows on vaipumassa, vaikka vielä hyvin vahva onkin. Poikkeuksena Xbox pärjää kelpo lailla.

 

Microsoft on joutunut haastetuksi ja kohdannut markkinatalouden. Se pitkään hallitsi tuottoisaa alaa liki yksin. Nyt etenkin Google ja Apple ovat haastaneet uusilla ideoillaan yksinvaltiaan. Se, jolla on ollut aloite, on vahvoilla. Samoin oli Nokialla aikoinaan. Kun aloite menetettiin, ei sitä saatu takaisin. Miksi Microsoftille kävi näin? Syitä on byrokraattisuudessa ja hitaudessa, mutta myös siinä, että jatkuvasti syntyy uusia alustoja. Käyttäjät ovat niiden suhteen kokeilunhaluisia ja tämä on avannut tien haastajille. Tilannetta pahentaa paradoksaalisesti Microsoftin yritys pysyä mukana muuttamalla omia järjestelmiään ja siten totuttamalla asiakkaat kokeilemaan uutta.

 

Sitten tuli Elop, joka Nokian hallituksen siunauksin teki tarpovalle Microsoftille hyödyllisiä päätöksiä: otti Windows Phonen käyttöjärjestelmäksi ja tuhosi kilpailevat projektit. Tällä tavoin siivottiin liki valmiita Nokian tulevaisuudeksi kaavailtuja käyttöjärjestelmiä. Sääliä, saati pelisilmää ei siinä käytetty. Olisi ollut Nokialle suosiollista kokeilla omien uusien käyttöjärjestelmäratkaisujen toimivuutta markkinoilla, eikä riskeerata markkinahylkiö Windowsin varaan. Nokia kuitenkin otti riskin ja se laukesi, valitettavasti.

 

Kun näin oli luovutettu Microsoftille iso pala liiketoimintaa, saatiin rasitteeksi vielä lisenssimaksut, joita Nokialta on väitetysti vaadittu kilpailijoita (17-23 euroa) selvästi enemmän (47 euroa). Tämän kaiken piti ilmeisesti olla kaikkia muita strategisia vaihtoehtoja parempi. Niinpä monet omaa käyttöjärjestelmää tai avoimen koodin Androidia käyttävät kilpailijat myivät älypuhelimiaan joko halvemmalla tai paremmalla katteella. Jo Windows-sopimusta tehdessä oli tiedossa, ainakin jos halusi katsoa, että hintakilpailu markkinoilla kiristyy. Nyt tiedämme, että kumppaneiden tuote ei ollutkaan niin ylivoimainen kuin kuviteltiin. Epäsuositun ja kalliin käyttöjärjestelmän ajateltiin muuttuvan Nokian raudassa hitiksi. Ei muuttunut.

 

Ei siitä mitään tullut, kuten moni alusta alkaen varoitti. Käsissä oli huonosti myyvä käyttis, eikä enää ollut korvaavia. Aika oli kypsä Microsoftille astua taloon.

 

Microsoft luultavasti oikaisee tai poistaa lisenssimaksut ja älypuhelimet alkavat taas myydä. Onko se tarpeeksi? En usko, mutta kukapa tietää. Ainakin Elop pääsi takaisin vanhaan kotiinsa, kuten oli varautunut. Nähtäväksi jää, menettääkö Suomi veroja, kiitos verosuunnittelun, ja kuulemmeko kenties pian irtisanomisista, joilla päällekäistä suunnittelua karsitaan.

 

Eipä silti, lopussa on aina uuden alku, mutta ketäpä tuo fraasi nyt lämmittää. Onko takuuta, että Nokia käyttää saamiaan rahoja sen paremmin kuin tähänkään saakka. Muistammehan ajan, kun rahoille ei ollut käyttöä ja tässä sitä ollaan. Itse siivoaisin tämän takia hallitusta vereksien ajatusten keräämiseksi.

 

Lähteitä:

Forbes 5 Shocking (But Not Surprising) Things About Microsoft

Markkinaosuuksia

]]>
0 http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148613-vajoava-microsoft-pelasi-nokian-pussiin#comments Tue, 03 Sep 2013 15:12:08 +0000 Mikko Kangasoja http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/148613-vajoava-microsoft-pelasi-nokian-pussiin
52 naista ja 8 miestä. Heureka! http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/148026 <p>52 naista ja 8 miestä. Heureka!</p> <p>&nbsp;</p> <p>Jos tämä<strong><em> bias</em></strong> sukupuolijakaumassa pitäisi paikkansa, raivostuneiden rumpujen pärinä kuuluisi aina&nbsp;Brysselissä saakka.</p> <p>Vuonna 381 Kontstantinopolin papiston kirkolliskokouksessa sovittiin, että jumalan täydellisyyden muodostavat isä, poika ja pyhähenki ja näin toinen puoli maapallon väestöstä suljettiin pyhän ulkopuolelle.</p> <p>Jorge Luis Borgesin sanoja lainaten: Pyhä kolminaisuus on saastuttanut kaikki ratkaisut maailmassa.</p> <p>Moderni talousteoria ja uusliberalistiset markkinavoimat 'papistoineen', vaikuttaa toimivan samojen lainalaisuuksien periaatteella: Puolet maapallon väestöstä on suljettu talouden pyhän ytimen ulkopuolelle.</p> <p>Vaihtotalouden aikaan, naiset, miehet ja vanhemmat lapset, osallistuivat tasapuolisesti ravinnon hankintaan ja päätöksentekoon yhteisistä asioista. Vinoutuminen toimivalle ihmisyhteisölle alkoi syntyä vasta viljelyn ja sen ylijäämän varastoinnilla käydyllä kaupalla.&nbsp;</p> <p>On todennäköistä, että Kataisen Heurekassa koolle kutsuma tilaisuus, ei lisännyt kriittisesti ajattelevien ihmisten luottamusta markkinamiesten toimintaan. Päin vastoin. Lähinnä tuli mieleen taustalla vaikuttava ihmiskauppa maahanmuuttajineen. Ihmistä käytetään pelkästään hyväksi, ravinnoksi ahneuden moolokinkitaan. Keskiössä ihmisen sijaan, on sairaalla tavalla raha.&nbsp;</p> <p>Markkinamiesten selityksillä markkinavoimien 'järkevyydellä' tai itsekorjautuvuudella, korjata eriarvoisuuden vinoutumia yhteiseksi hyväksemme, ei ole todellisuuspohjaa. Tässä yhteydessä puhutaan mieluumminkin sosiaalidarwinistista järjeselmästä, jota me nyt juuri tänä päivänä elämme todeksi.</p> <p>Monelle on varmasti tullut selväksi kantapään kautta, että tässä varakkaan vähemmistön ilonpidossa maksumiehenä on aina vähävaraisin enemmistö. Ei sen oivaltamiseen mitään ”Heurekaa” tarvita.</p> <p>Syy, miksi naiset suljetaan pois päätösentekijöiden joukosta meidän yhteisissä asioissamme - siis miksi meidät nähdään uhkana ja vastavoimana uusliberalistisessa järjestelmässä – alkaa todennäköisesti selvitä monille.</p> <p> Alun perin - raamatullisin perustein ”kutsumustyönä”- julkisen sektorin piiriin kuuluvat, välttämättömät peruspalvelut, katsottiin naispuolisten kansalaisten tehtäviksi.</p> <p>Markkintalouden yksi suurimmista ongelmistan, on juuri tuottamattomaksi luokiteltu, välttämätön työ, jota ilman meidän järjestelmällämme ei ole mahdollisuutta toimia. Nyt, tällä verukkeella, maahan muuttoa lisätään. Tuomme maahamme aina vaan lisää vierastyövoimaa, kuten aikanaan orjia Afrikasta.</p> <p>Mitä tästä seuraa kantaväestön naispuoliselle väestön osalle? Eikö tällä tavalla - muka ovelasti - meidät pakotetaan palaamaan takaisin taloudenhoitajiksi, kotiaskareiden pariin? &nbsp;</p> 52 naista ja 8 miestä. Heureka!

 

Jos tämä bias sukupuolijakaumassa pitäisi paikkansa, raivostuneiden rumpujen pärinä kuuluisi aina Brysselissä saakka.

Vuonna 381 Kontstantinopolin papiston kirkolliskokouksessa sovittiin, että jumalan täydellisyyden muodostavat isä, poika ja pyhähenki ja näin toinen puoli maapallon väestöstä suljettiin pyhän ulkopuolelle.

Jorge Luis Borgesin sanoja lainaten: Pyhä kolminaisuus on saastuttanut kaikki ratkaisut maailmassa.

Moderni talousteoria ja uusliberalistiset markkinavoimat 'papistoineen', vaikuttaa toimivan samojen lainalaisuuksien periaatteella: Puolet maapallon väestöstä on suljettu talouden pyhän ytimen ulkopuolelle.

Vaihtotalouden aikaan, naiset, miehet ja vanhemmat lapset, osallistuivat tasapuolisesti ravinnon hankintaan ja päätöksentekoon yhteisistä asioista. Vinoutuminen toimivalle ihmisyhteisölle alkoi syntyä vasta viljelyn ja sen ylijäämän varastoinnilla käydyllä kaupalla. 

On todennäköistä, että Kataisen Heurekassa koolle kutsuma tilaisuus, ei lisännyt kriittisesti ajattelevien ihmisten luottamusta markkinamiesten toimintaan. Päin vastoin. Lähinnä tuli mieleen taustalla vaikuttava ihmiskauppa maahanmuuttajineen. Ihmistä käytetään pelkästään hyväksi, ravinnoksi ahneuden moolokinkitaan. Keskiössä ihmisen sijaan, on sairaalla tavalla raha. 

Markkinamiesten selityksillä markkinavoimien 'järkevyydellä' tai itsekorjautuvuudella, korjata eriarvoisuuden vinoutumia yhteiseksi hyväksemme, ei ole todellisuuspohjaa. Tässä yhteydessä puhutaan mieluumminkin sosiaalidarwinistista järjeselmästä, jota me nyt juuri tänä päivänä elämme todeksi.

Monelle on varmasti tullut selväksi kantapään kautta, että tässä varakkaan vähemmistön ilonpidossa maksumiehenä on aina vähävaraisin enemmistö. Ei sen oivaltamiseen mitään ”Heurekaa” tarvita.

Syy, miksi naiset suljetaan pois päätösentekijöiden joukosta meidän yhteisissä asioissamme - siis miksi meidät nähdään uhkana ja vastavoimana uusliberalistisessa järjestelmässä – alkaa todennäköisesti selvitä monille.

Alun perin - raamatullisin perustein ”kutsumustyönä”- julkisen sektorin piiriin kuuluvat, välttämättömät peruspalvelut, katsottiin naispuolisten kansalaisten tehtäviksi.

Markkintalouden yksi suurimmista ongelmistan, on juuri tuottamattomaksi luokiteltu, välttämätön työ, jota ilman meidän järjestelmällämme ei ole mahdollisuutta toimia. Nyt, tällä verukkeella, maahan muuttoa lisätään. Tuomme maahamme aina vaan lisää vierastyövoimaa, kuten aikanaan orjia Afrikasta.

Mitä tästä seuraa kantaväestön naispuoliselle väestön osalle? Eikö tällä tavalla - muka ovelasti - meidät pakotetaan palaamaan takaisin taloudenhoitajiksi, kotiaskareiden pariin?  

]]>
0 http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/148026#comments Tue, 27 Aug 2013 12:34:57 +0000 Liisa Polameri http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/148026
Heureka! http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/148012 <p>Eilen oli mielenkiintoinen päivä. Jyrki Kataisen konsensus-seminaari keräsi Tikkurilaan paitsi poliittista päättäjistöä, myös sankan joukon toimittajia. Tämähän ei sinänsä ole yllättävää, koska näin yleensä tapahtuu, mikäli jokin riittävän tärkeä poliittinentaho järjestää tilaisuuden ja kutsuu toimittajat paikalle. Näinhän se menee tulevan budjettiriihenkin kohdalla. Säätytalon portaille kerääntyy sankka joukko seuraamaan audien saapumista.<br /><br />Se, mikä nyt oli merkillistä ja hyvin kiinnostavaa, oli toimittajien selkeä kyllästyneisyys siihen saman asian uudelleen muotoiluun eri sanoin, josta suomalainen politiikka on pitkään muodostunut.&nbsp;</p><p>Kaikkein kiinnostuneimpia toimittajat olivat kaikesta sellaisesta ideoinnista, joka käytännössä näytti, että asioita voidaan tehdä uudella tavalla ihan siitä riippumatta, että meillä on niskassamme EU, euro, globalisaatio ja muut möröt. Läheskään kaikkea päätösvaltaa ei todellakaan ole annettu pois ja ihan tavalliset kunnallispoliitikot voivat halutessaan tehdä uudenlaisia päätöksiä. Ainoa, mitä siihen tarvitaan on uudenlainen ajattelu, jossa ei tuijota ensin sitä viivan alle tänä vuonna jäävää summaa vaan ajatellaan asioita omaa vaalikautta pidemmälle.</p><p>Tällä viikolla olen itse eniten innostunut Imatran lastensuojelun uudistuksesta, jossa painopiste siirrettiin ennaltaehkäisyyn ja todettiin sen todellakin säästävän merkittävästi kunnan varoja huostaanottojen ja muiden raskaiden toimenpiteiden vähentyessä nopeasti. Lisäksi tästä syntyi itseään ruokkiva kierre, jossa sieltä "loppupäästä" alettiin siirtää vapautuvia resursseja yhä enenmmän ennaltaehkäisyyn. Toimenpiteet siis tulevat luomaan yhä suurempaa säästöä tulevaisuudessa.<br /><br />Myös Espoossa on kokeiltu jännää mallia, jossa kuntien julkisiin hankintoihin kytketään espoolaisten työttömien ottaminen töihin. &nbsp;Hollannissa mallista on jo erittäin hyviä kokemuksia ja mielestäni parasta tässä on se, että jopa pitkäaikaistyöttömillä on näin mahdollisuus päästä ihan oikeaan työelämään ilman, että he joutuvat "tempputyöllistetyiksi" käytännössä korvauksetta.<br /><br /></p> Eilen oli mielenkiintoinen päivä. Jyrki Kataisen konsensus-seminaari keräsi Tikkurilaan paitsi poliittista päättäjistöä, myös sankan joukon toimittajia. Tämähän ei sinänsä ole yllättävää, koska näin yleensä tapahtuu, mikäli jokin riittävän tärkeä poliittinentaho järjestää tilaisuuden ja kutsuu toimittajat paikalle. Näinhän se menee tulevan budjettiriihenkin kohdalla. Säätytalon portaille kerääntyy sankka joukko seuraamaan audien saapumista.

Se, mikä nyt oli merkillistä ja hyvin kiinnostavaa, oli toimittajien selkeä kyllästyneisyys siihen saman asian uudelleen muotoiluun eri sanoin, josta suomalainen politiikka on pitkään muodostunut. 

Kaikkein kiinnostuneimpia toimittajat olivat kaikesta sellaisesta ideoinnista, joka käytännössä näytti, että asioita voidaan tehdä uudella tavalla ihan siitä riippumatta, että meillä on niskassamme EU, euro, globalisaatio ja muut möröt. Läheskään kaikkea päätösvaltaa ei todellakaan ole annettu pois ja ihan tavalliset kunnallispoliitikot voivat halutessaan tehdä uudenlaisia päätöksiä. Ainoa, mitä siihen tarvitaan on uudenlainen ajattelu, jossa ei tuijota ensin sitä viivan alle tänä vuonna jäävää summaa vaan ajatellaan asioita omaa vaalikautta pidemmälle.

Tällä viikolla olen itse eniten innostunut Imatran lastensuojelun uudistuksesta, jossa painopiste siirrettiin ennaltaehkäisyyn ja todettiin sen todellakin säästävän merkittävästi kunnan varoja huostaanottojen ja muiden raskaiden toimenpiteiden vähentyessä nopeasti. Lisäksi tästä syntyi itseään ruokkiva kierre, jossa sieltä "loppupäästä" alettiin siirtää vapautuvia resursseja yhä enenmmän ennaltaehkäisyyn. Toimenpiteet siis tulevat luomaan yhä suurempaa säästöä tulevaisuudessa.

Myös Espoossa on kokeiltu jännää mallia, jossa kuntien julkisiin hankintoihin kytketään espoolaisten työttömien ottaminen töihin.  Hollannissa mallista on jo erittäin hyviä kokemuksia ja mielestäni parasta tässä on se, että jopa pitkäaikaistyöttömillä on näin mahdollisuus päästä ihan oikeaan työelämään ilman, että he joutuvat "tempputyöllistetyiksi" käytännössä korvauksetta.

]]>
0 http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/148012#comments Tue, 27 Aug 2013 09:41:04 +0000 Tiina Sandberg http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/148012
Ei "pakkoruotsia", ei "pakkosuomea" - vaan "pakkoenglanti"! http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/147972 <p>On kulunut 150 vuotta siitä, kun ruotsia äidinkielenään puhunut suomalaisuuden esitaistelija, fennomaani J. V. Snellman tunkeutui Suomessa vierailleen tsaari Aleksanteri II:n puheille ja<br />sai keisarin suostumaan siihen, että suomen kieli tulisi suuriruhtinaskunnassa ennen pitkää viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Niin vähitellen kävikin 1800-luvun loppuun mennessä.</p><p>&nbsp;&nbsp; Itsenäisen Suomen alkuvuosina sitten annettiin vakuutukset siitä, että Suomi on perustuslaillisesti maa, jossa suomen ja ruotsin kielillä on yhtäläiset oikeudet.</p><p>&nbsp;&nbsp; Pitkään katsottiin, että ruotsin kielen opiskelu oppikoulussa nostaisi suomenkieliset ”sivistyneistön piiriin”. Pelkästään kansakoulun käyneiden ei ollut tarvinnut opiskella toista kotimaista kieltä. Monet tunsivat jääneensä siten toisen luokan kansalaisiksi.&nbsp; Tämä epäkohta korjattiin peruskoulu-uudistuksessa 1970-luvulla. Peruskoulussa kaikki saivat oikeuden oppia myös toista kotimaista kieltä. </p><p>&nbsp;&nbsp; Mutta viime vuosina suomenkielisten peruskoulujen ruotsin kielen opetusta on erityisesti Perussuomalaisten piirissä alettu kutsua ”pakkoruotsiksi”.&nbsp; Hiljattain koottiin eduskunnalle nimilista, jossa vaaditaan ”pakkoruotsin” poistamista peruskoulusta.</p><p>&nbsp;&nbsp; Tuore mielipidemittaus kertoo, että 63 prosenttia suomalaisista haluaisi luopua pakollisesta ruotsin pänttäämisestä. Kyselyssä selkeimmin ruotsin vapaavalintaisuutta oppiaineena kannattivat Perussuomalaisten äänestäjät (76 prosenttia) ja Sdp:n kannattajat (73 prosenttia). Tämä on varmaan karvas yllätys Sdp:n entiselle pääministerille Paavo Lipposelle, joka on esiintynyt näkyvästi ruotsin kielen puolesta. Sitä paitsi demareilla on huomattava joukko ruotsinkielisiä kannattajia ja edustajia.</p><p>&nbsp;&nbsp; Monet suomenruotsalaiset ovat lopen kyllästyneitä ruotsin kielen asemasta käytävään keskusteluun. Toimittaja Minna Lindgren ehdotti jo Helsingin Sanomissa 18.8. provokatorisesti, että Suomen viralliseksi kieleksi otettaisiin englanti. </p><p>&nbsp;&nbsp; Professori Henrik Meinander päätyi Hufvudstadsbladetissa 24.8. kirjoittamaan aivan tosissaan, että englannin valinta olisi pidemmän päälle hyvä ratkaisu Suomelle, jota on uhkaamassa kansainvälisen taloudellisen kilpailukyvyn heikkeneminen.</p><p>&nbsp;&nbsp; Englannin tekeminen Suomen viralliseksi kieleksi lopettaisi joutavan kiistelyn pakkoruotsista ja ruotsinkielisten pelon oman kielen häviämisestä tästä maasta. Suomi ja ruotsi säilyisivät tietenkin kotikielinä ja ensimmäisinä opetuskielinä. Jos emme virallisemmissa yhteyksissä<br />ymmärtäisi kaikkea kunnolla, voisimme pyytää: ”Olkaa hyvä, same in Finnish.” </p><p>&nbsp;&nbsp; Englannilla suomalaiset voisivat päästä edullisesti ja tehokkaasti mukaan kansainväliseen kanssakäymiseen ja talouden kehitykseen. Näin myös voisimme houkutella Suomeen lisää eteviä kansainvälisiä kykyjä vauhdittamaan Suomen taloutta ja kulttuurielämää. Tässä olisi vakavan harkinnan paikka. Eräät suomalaiset popbändit ovat muuten jo ryhtyneet esiintymään vain englanniksi. Ovatko ne tulevan kielipolitiikan airuita?</p> On kulunut 150 vuotta siitä, kun ruotsia äidinkielenään puhunut suomalaisuuden esitaistelija, fennomaani J. V. Snellman tunkeutui Suomessa vierailleen tsaari Aleksanteri II:n puheille ja
sai keisarin suostumaan siihen, että suomen kieli tulisi suuriruhtinaskunnassa ennen pitkää viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle. Niin vähitellen kävikin 1800-luvun loppuun mennessä.

   Itsenäisen Suomen alkuvuosina sitten annettiin vakuutukset siitä, että Suomi on perustuslaillisesti maa, jossa suomen ja ruotsin kielillä on yhtäläiset oikeudet.

   Pitkään katsottiin, että ruotsin kielen opiskelu oppikoulussa nostaisi suomenkieliset ”sivistyneistön piiriin”. Pelkästään kansakoulun käyneiden ei ollut tarvinnut opiskella toista kotimaista kieltä. Monet tunsivat jääneensä siten toisen luokan kansalaisiksi.  Tämä epäkohta korjattiin peruskoulu-uudistuksessa 1970-luvulla. Peruskoulussa kaikki saivat oikeuden oppia myös toista kotimaista kieltä.

   Mutta viime vuosina suomenkielisten peruskoulujen ruotsin kielen opetusta on erityisesti Perussuomalaisten piirissä alettu kutsua ”pakkoruotsiksi”.  Hiljattain koottiin eduskunnalle nimilista, jossa vaaditaan ”pakkoruotsin” poistamista peruskoulusta.

   Tuore mielipidemittaus kertoo, että 63 prosenttia suomalaisista haluaisi luopua pakollisesta ruotsin pänttäämisestä. Kyselyssä selkeimmin ruotsin vapaavalintaisuutta oppiaineena kannattivat Perussuomalaisten äänestäjät (76 prosenttia) ja Sdp:n kannattajat (73 prosenttia). Tämä on varmaan karvas yllätys Sdp:n entiselle pääministerille Paavo Lipposelle, joka on esiintynyt näkyvästi ruotsin kielen puolesta. Sitä paitsi demareilla on huomattava joukko ruotsinkielisiä kannattajia ja edustajia.

   Monet suomenruotsalaiset ovat lopen kyllästyneitä ruotsin kielen asemasta käytävään keskusteluun. Toimittaja Minna Lindgren ehdotti jo Helsingin Sanomissa 18.8. provokatorisesti, että Suomen viralliseksi kieleksi otettaisiin englanti.

   Professori Henrik Meinander päätyi Hufvudstadsbladetissa 24.8. kirjoittamaan aivan tosissaan, että englannin valinta olisi pidemmän päälle hyvä ratkaisu Suomelle, jota on uhkaamassa kansainvälisen taloudellisen kilpailukyvyn heikkeneminen.

   Englannin tekeminen Suomen viralliseksi kieleksi lopettaisi joutavan kiistelyn pakkoruotsista ja ruotsinkielisten pelon oman kielen häviämisestä tästä maasta. Suomi ja ruotsi säilyisivät tietenkin kotikielinä ja ensimmäisinä opetuskielinä. Jos emme virallisemmissa yhteyksissä
ymmärtäisi kaikkea kunnolla, voisimme pyytää: ”Olkaa hyvä, same in Finnish.”

   Englannilla suomalaiset voisivat päästä edullisesti ja tehokkaasti mukaan kansainväliseen kanssakäymiseen ja talouden kehitykseen. Näin myös voisimme houkutella Suomeen lisää eteviä kansainvälisiä kykyjä vauhdittamaan Suomen taloutta ja kulttuurielämää. Tässä olisi vakavan harkinnan paikka. Eräät suomalaiset popbändit ovat muuten jo ryhtyneet esiintymään vain englanniksi. Ovatko ne tulevan kielipolitiikan airuita?

]]>
0 http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/147972#comments Mon, 26 Aug 2013 19:52:31 +0000 Timo Uotila http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/147972
Alkoholi paha, energiajuoma hyvä? http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/147695 <p>Alkoholiin liittyvä keskustelu käy taas kuumana. <a href="http://yle.fi/uutiset/panimoliitto_alkoholimuistiossa_positiivinen_kehitys_jatetty_huomioimatta/6790529" target="_blank">Puolesta ja vastaan, kieltoja tai vapautusta</a>. Itse olen kieltoja vastaan ja vapautuksen puolesta. Mutta entä energiajuomat, joita kokonainen sukupolvi noin 10-30-vuotiaita suomalaisia nauttii runsain, ellei kohtuuttomin määrin?</p><p>&nbsp;</p><p>En ole tyytyväinen suomalaisten mahdolliseen alkoholin liikakäyttöön. Mutta toisaalta en ymmärrä nykyistä alkoholipolitiikkaa, jolla yritetään vaikeuttaa alkoholin ostamista, kiristää verotusta ja kannustetaan viinaturismia Viroon - sen sijaan että voitaisiin pitää rajoitukset ja verotus kohtuutasolla sekä vähentää tuontia.</p><p><a href="http://vpsainio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136042-hallitus-ja-viinaralliin-kannustaminen" target="_blank">Blogikirjoituksessani 22.3.</a> <strong>ehdotin Suomen hallitukselle uuden ns. Viroveron käyttöönottoa</strong>, joka olisi esim. 10 euron lisämaksu kaikille etelään risteileville. Tavoite: Lisää verotuloja valtiolle, veronkiristyksille stoppi ja viinarallin vähentyminen.</p><p>&nbsp;</p><p>Energiajuomiin suhtaudun yhtä kriitisesti kuin alkoholin rajoitushankkeisiin. Tiedämme että energiajuomien runsas käyttö aiheuttaa erityisesti lapsissa ja nuorissa haitallisia oireita, kuten <a href="http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/elintarvikeryhmat/energiajuomat/energiajuomien+piristavat+yhdisteet/" target="_blank">levottomuutta</a>, <a href="http://www.iltalehti.fi/elintavat/2012122016476052_el.shtml" target="_blank">unettomuutta</a> ja <a href="http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/138541-energiajuomien-lipitys-tuhoaa-lasten-hampaita" target="_blank">hammasongelmia</a>, mutta silti niitä myydään ikärajoitta (kauppiaskohtaisia poikkeuksia lukuunottamatta, kts. yksi <a href="http://www.vanhempainliitto.fi/vanhempaintoiminta/energiajuomat_k-16" target="_blank">lista täältä</a>).</p><p>Suomalainen päätöksenteko tekee siis tällä hetkellä lähes kaikkensa aikuisten ihmisten juomatottumuksien parantamiseksi, joskin sen ollessa lähinnä kiusantekoa, mutta antaa (kymmenien?) tuhansien alaikäisten pilata terveyttään, talouttaan ja koulunkäyntiään. <strong>Jokin tässä oletuksessa ei toimi: Alkoholi paha, energiajuoma hyvä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Toivoisin että päätöksentekijät heräisivät energiajuomienkin osalta. Yhtenä esimerkkinä voisi olla onnistuneen kansalaisaloitteen työstäminen. Toisaalta <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5" target="_blank">yksi sellainen on jo nähty</a> eikä se saavuttanut tarvittavaa 50.000 äänen rajaa. Merkittävä teko olisi jonkin eduskuntapuolueen aktivoituminen asiassa seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Vaan kukapa alkaisi urakkaan?</p><p>&nbsp;</p><p>Vielä loppuun omat taustani mainuttujen aineiden käyttöön liittyen. Alkoholin käyttöni vähentyi merkittävästi lähemmäs 10 vuotta sitten, ollen lähinnä enään ruokajuoman roolissa. Energiajuomia lipitin innokkaasti vuoden ajan viitisen vuotta sitten, mutta lopetin tajuttuani niiden käsittämättömän huonon hinta-hyötysuhteen ja terveydelliset sivuoireet. <a href="http://vpsainio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/103598-kirkkonummen-energiajuomakielto-puhuttaa" target="_blank">Olen ennenkin kirjoittanut energiajuomiin liittyen, kotikuntani näkökulmasta katsottuna.</a></p> Alkoholiin liittyvä keskustelu käy taas kuumana. Puolesta ja vastaan, kieltoja tai vapautusta. Itse olen kieltoja vastaan ja vapautuksen puolesta. Mutta entä energiajuomat, joita kokonainen sukupolvi noin 10-30-vuotiaita suomalaisia nauttii runsain, ellei kohtuuttomin määrin?

 

En ole tyytyväinen suomalaisten mahdolliseen alkoholin liikakäyttöön. Mutta toisaalta en ymmärrä nykyistä alkoholipolitiikkaa, jolla yritetään vaikeuttaa alkoholin ostamista, kiristää verotusta ja kannustetaan viinaturismia Viroon - sen sijaan että voitaisiin pitää rajoitukset ja verotus kohtuutasolla sekä vähentää tuontia.

Blogikirjoituksessani 22.3. ehdotin Suomen hallitukselle uuden ns. Viroveron käyttöönottoa, joka olisi esim. 10 euron lisämaksu kaikille etelään risteileville. Tavoite: Lisää verotuloja valtiolle, veronkiristyksille stoppi ja viinarallin vähentyminen.

 

Energiajuomiin suhtaudun yhtä kriitisesti kuin alkoholin rajoitushankkeisiin. Tiedämme että energiajuomien runsas käyttö aiheuttaa erityisesti lapsissa ja nuorissa haitallisia oireita, kuten levottomuutta, unettomuutta ja hammasongelmia, mutta silti niitä myydään ikärajoitta (kauppiaskohtaisia poikkeuksia lukuunottamatta, kts. yksi lista täältä).

Suomalainen päätöksenteko tekee siis tällä hetkellä lähes kaikkensa aikuisten ihmisten juomatottumuksien parantamiseksi, joskin sen ollessa lähinnä kiusantekoa, mutta antaa (kymmenien?) tuhansien alaikäisten pilata terveyttään, talouttaan ja koulunkäyntiään. Jokin tässä oletuksessa ei toimi: Alkoholi paha, energiajuoma hyvä.

 

Toivoisin että päätöksentekijät heräisivät energiajuomienkin osalta. Yhtenä esimerkkinä voisi olla onnistuneen kansalaisaloitteen työstäminen. Toisaalta yksi sellainen on jo nähty eikä se saavuttanut tarvittavaa 50.000 äänen rajaa. Merkittävä teko olisi jonkin eduskuntapuolueen aktivoituminen asiassa seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Vaan kukapa alkaisi urakkaan?

 

Vielä loppuun omat taustani mainuttujen aineiden käyttöön liittyen. Alkoholin käyttöni vähentyi merkittävästi lähemmäs 10 vuotta sitten, ollen lähinnä enään ruokajuoman roolissa. Energiajuomia lipitin innokkaasti vuoden ajan viitisen vuotta sitten, mutta lopetin tajuttuani niiden käsittämättömän huonon hinta-hyötysuhteen ja terveydelliset sivuoireet. Olen ennenkin kirjoittanut energiajuomiin liittyen, kotikuntani näkökulmasta katsottuna.

]]>
0 http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/147695#comments Fri, 23 Aug 2013 07:17:49 +0000 Vesa-Pekka Sainio http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/node/147695
Suomi korskeasti kohti yksikielisyyttä - Häh! http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147506-suomi-korskeasti-kohti-yksikielisyytta-hah <p>Maikkarin Huomenta Suomi tarjoili tiistaiaamuna peruskattauksen pakkoruotsin puolustusta - itsensä Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglundin esittämänä.<br />Mutta yllätys, yllätys - Haglundin pakkopaletista löytyi uusi perustelu suomalaisten pakottamiseen räpiköivään ruotsin opiskeluun.</p><p>Hyvät on eväät meillä vapaan kielivalinnan kannattajilla. On meillä valtaa ja voimaa.<br />Me ajamme Suomen yksikieliseksi - korskeasti - viekkaudella ja vääryydellä.<br />Haglundin mielestä vapaan kielivalinnan kannattajat uhkaavat Suomea.<br />Suomen kieli, suomenkieliset ja kielten vapaan valinnan kannattajat ovat siis uhka Suomelle.</p><p>Tuohon ei kyllä usko Haglund itsekkään.<br />Yhtä kaikki, se on kuitenkin uusi, ennen kuulematon perustelu pakkoruotsille.</p><p>Milloin Suomi muuttuu yksikieliseksi ja virkamiesruotsi häviää?<br />Ei ainakaan sataan vuoteen, sillä kaksikielisyys on kirjattu Suomen perustuslakiin.<br />Perustuslakiperustan Haglund toteaa itsekin. </p><p>Purustuslain muuttamiseen, siis myös kaksikielisyyden poistamiseen, tarvitaan kahden peräkkäisen vaalikauden valtiopäivillä 2/3 osan enemmistö (134 kansanedustajaa).<br />Toki, jos eduskunta päättää 5/6 osan enemmistöllä perustuslain muuttamisen kiireellisyydestä, niin muutos voi tapahtua saman vaalikauden aikana (167 kansanedustajaa). </p><p>Yksikään täysipäinen suomalainen (pienipäisistä en tiedä) ei usko tai kuvittele, eikä myöskään halua kajota Suomen perustuslain turvaamaan kansallis-,kansalais- ja kieli-identiteettiin ja kielivapauteen.</p><p>Kouluruotsin vapaaehtoisuus ei ole portti yksikielisyyteen.<br />Suomesta ei saa kovallakaan yrityksellä yksikielistä.<br />Se tyssää ihan oikeutetusti eduskunnan portaiden yläpäässä.</p><p>Yksikielisyys on mahdottomuus myös siksi, että monikielisyys valtaa Suomessa koko ajan alaa.<br />Se ei ole suomenkielisten vika, jos Rkp etenee pylly edellä puuhun ja rapauttaa ruotsin kielen toimivuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.</p><p>Miten on Carl Haglund.<br />Toteat maikkarin Huomenta Suomessa, että pinnan alla halutaan muuttaa koko kaksikielisen maamme perustaa.<br />Ajatellaanpa toisin!<br />Entä jos pinnan alla, kabinettien hämärissä halutaankin ostaa pakkoruotsin säilyminen.</p><p>Ihan vain ajatusleikkinä:<br />Keskustapuolueella on taakkana miljoonatasolle yltävä vaje taloudessa.<br />Eikös olisi hyvä diili, että joku Rkp-säätiö ostaa Keskustan kiinteistön 2-3 miljoonalla ja vuokraa sitten kiinteistön edullisesti takaisin Keskustan käyttöön.<br />Näin toimien Rkp pohjustaisi hyvin eurovaaleja varten vaaliliittoa Keskuskustan kanssa. </p><p>Samalla tulisi kuntoon seuraavien eduskuntavaalien jälkeinen hallituspohjakin.<br />Keskustan vaalivoiton jälkeen Rkp astelisi hallitukseen paraaatiovet paukkuen pakkoruotsia puolustamaan.</p><p>Miksi myös eurovaalit ja vaaliliitto Keskustan kanssa on Rkp:lle tärkeääkin tärkeämpi asia?</p><p>No se on päivän selvää.<br />Rkp:n ongelma on europarlamentaarikko Nils Torvalds, joka tuli EU-parlamenttiin Haglundin manttelin perijäksi.<br />Tämä Torvalds sattui Rkp:n varapuheenjohtajana kannattamaan pakkoruotsin poistoa.<br />Rkp haluaa EU-parlamenttiin puhdasoppisen Rkp-liturgian kannattajan.<br />Vaaliliitossa Keskustan kanssa Rkp:llä on mahdollisuus saada puhdasoppinen Pohjaanmaan poika EU-kabinetteihin.</p><p>Politiikka, etenkin Suomen kielipolitiikka on rahamiesten peliä.<br />Onneksi EK:n rahamiehilläkin on sanottavaa kieliasiaan liittyen.</p><p><a href="http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1793561/haglund-pakkoruotsista-eihan-peruskoulu-perustu-vapaaehtoisuuteen" title="http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1793561/haglund-pakkoruotsista-eihan-peruskoulu-perustu-vapaaehtoisuuteen">http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1793561/haglund-pakkoru...</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Maikkarin Huomenta Suomi tarjoili tiistaiaamuna peruskattauksen pakkoruotsin puolustusta - itsensä Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglundin esittämänä.
Mutta yllätys, yllätys - Haglundin pakkopaletista löytyi uusi perustelu suomalaisten pakottamiseen räpiköivään ruotsin opiskeluun.

Hyvät on eväät meillä vapaan kielivalinnan kannattajilla. On meillä valtaa ja voimaa.
Me ajamme Suomen yksikieliseksi - korskeasti - viekkaudella ja vääryydellä.
Haglundin mielestä vapaan kielivalinnan kannattajat uhkaavat Suomea.
Suomen kieli, suomenkieliset ja kielten vapaan valinnan kannattajat ovat siis uhka Suomelle.

Tuohon ei kyllä usko Haglund itsekkään.
Yhtä kaikki, se on kuitenkin uusi, ennen kuulematon perustelu pakkoruotsille.

Milloin Suomi muuttuu yksikieliseksi ja virkamiesruotsi häviää?
Ei ainakaan sataan vuoteen, sillä kaksikielisyys on kirjattu Suomen perustuslakiin.
Perustuslakiperustan Haglund toteaa itsekin.

Purustuslain muuttamiseen, siis myös kaksikielisyyden poistamiseen, tarvitaan kahden peräkkäisen vaalikauden valtiopäivillä 2/3 osan enemmistö (134 kansanedustajaa).
Toki, jos eduskunta päättää 5/6 osan enemmistöllä perustuslain muuttamisen kiireellisyydestä, niin muutos voi tapahtua saman vaalikauden aikana (167 kansanedustajaa).

Yksikään täysipäinen suomalainen (pienipäisistä en tiedä) ei usko tai kuvittele, eikä myöskään halua kajota Suomen perustuslain turvaamaan kansallis-,kansalais- ja kieli-identiteettiin ja kielivapauteen.

Kouluruotsin vapaaehtoisuus ei ole portti yksikielisyyteen.
Suomesta ei saa kovallakaan yrityksellä yksikielistä.
Se tyssää ihan oikeutetusti eduskunnan portaiden yläpäässä.

Yksikielisyys on mahdottomuus myös siksi, että monikielisyys valtaa Suomessa koko ajan alaa.
Se ei ole suomenkielisten vika, jos Rkp etenee pylly edellä puuhun ja rapauttaa ruotsin kielen toimivuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Miten on Carl Haglund.
Toteat maikkarin Huomenta Suomessa, että pinnan alla halutaan muuttaa koko kaksikielisen maamme perustaa.
Ajatellaanpa toisin!
Entä jos pinnan alla, kabinettien hämärissä halutaankin ostaa pakkoruotsin säilyminen.

Ihan vain ajatusleikkinä:
Keskustapuolueella on taakkana miljoonatasolle yltävä vaje taloudessa.
Eikös olisi hyvä diili, että joku Rkp-säätiö ostaa Keskustan kiinteistön 2-3 miljoonalla ja vuokraa sitten kiinteistön edullisesti takaisin Keskustan käyttöön.
Näin toimien Rkp pohjustaisi hyvin eurovaaleja varten vaaliliittoa Keskuskustan kanssa.

Samalla tulisi kuntoon seuraavien eduskuntavaalien jälkeinen hallituspohjakin.
Keskustan vaalivoiton jälkeen Rkp astelisi hallitukseen paraaatiovet paukkuen pakkoruotsia puolustamaan.

Miksi myös eurovaalit ja vaaliliitto Keskustan kanssa on Rkp:lle tärkeääkin tärkeämpi asia?

No se on päivän selvää.
Rkp:n ongelma on europarlamentaarikko Nils Torvalds, joka tuli EU-parlamenttiin Haglundin manttelin perijäksi.
Tämä Torvalds sattui Rkp:n varapuheenjohtajana kannattamaan pakkoruotsin poistoa.
Rkp haluaa EU-parlamenttiin puhdasoppisen Rkp-liturgian kannattajan.
Vaaliliitossa Keskustan kanssa Rkp:llä on mahdollisuus saada puhdasoppinen Pohjaanmaan poika EU-kabinetteihin.

Politiikka, etenkin Suomen kielipolitiikka on rahamiesten peliä.
Onneksi EK:n rahamiehilläkin on sanottavaa kieliasiaan liittyen.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1793561/haglund-pakkoruotsista-eihan-peruskoulu-perustu-vapaaehtoisuuteen

]]>
0 http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147506-suomi-korskeasti-kohti-yksikielisyytta-hah#comments Kotimaa Tue, 20 Aug 2013 18:21:42 +0000 Heikki Valtavaara http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/147506-suomi-korskeasti-kohti-yksikielisyytta-hah
Miksi asiantuntijoiden arviot ja laskelmat menevät noinkin usein pieleen? http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147465-miksi-asiantuntijoiden-arviot-ja-laskelmat-menevat-noinkin-usein-pieleen <p> </p><p><em>Miksi asiantuntijoiden arviot ja laskelmat menevät noinkin usein pieleen?</em></p><p> </p><p>Onko kysymys asiantuntemuksen vajeesta?&nbsp; Mistä se voisi johtua.&nbsp; Olisiko <strong><em>tour d'ivoire</em></strong> –ilmiöllä jotain tekoa asiassa&nbsp;?&nbsp; Siis <em>«&nbsp;norsunluutonistumisella</em>&nbsp;»&nbsp;?&nbsp; </p><p> </p><p>Mikä todella on asiantuntijoiden todellinen asiantuntemus.&nbsp; Eikö se edellytä lähtökohtaisesti ko. asian tuntemista.&nbsp; Se taas ei saata olla mahdollista, jos kosketus «&nbsp;asiaan&nbsp;» on kovin ohkainen tai suorastaan olematon.</p><p> </p><p>Ei niin, että se, joka on «&nbsp;keskellä asiaa&nbsp;» aina olisi sen asian paras asiantuntija, mutta kyllä hänellä useinkin on aivan varteenotettavaa tietämystä asiasta.&nbsp; Monesti se «&nbsp;saapasjalka&nbsp;» -tason tuntemus on juuri sitä parasta asiantuntemusta (ks. alla).</p><p> </p><p>Asioiden ennakointi – kutsutaan sitä sitten ennusteen laadinnaksi tai muuten vain «&nbsp;ennustamiseksi&nbsp;» sanan brutaalissa mielessä, on aina hieman «&nbsp;henkimaailman hommaa&nbsp;».&nbsp; Tämän ovat parhaatkin asiantuntijat tunnustaneet.&nbsp; Muutoinhan ennakointi ja ennusteiden ja muiden käppyröiden laadinta olisi pelkkää «&nbsp;viivotintouhua&nbsp;» - jatkettaisiin vain käyrää siihen suuntaan mihin se viimeksi on sojottanut.&nbsp; </p><p> </p><p><strong>Muutamia esimerkkejä</strong></p><p> </p><p>Esimerkki n:o 1: Eilen uutisoitiin näyttävästi:</p><p> </p><p><strong>Rakennusalan ulkomaisen työvoiman määrä arvioitiin pieleen</strong></p><p> </p><p><a href="http://www.kauppalehti.fi/etusivu/yle+ulkomaisia+rakentajia+tuplasti+luultua+enemman/201308487259">http://www.kauppalehti.fi/etusivu/yle+ulkomaisia+rakentajia+tuplasti+luultua+enemman/201308487259</a> </p><p> </p><p><em><strong>”Maaliskuun alussa rakennustyömailla pakolliseksi tullut veronumero on paljastanut ulkomaisten rakennustyöntekijöiden määrän huomattavasti luultua suuremmaksi, </strong><a href="http://yle.fi/uutiset/suomessa_kaksi_kertaa_luultua_enemman_ulkomaalaisia_rakennusmiehia/6780866" target="_blank"><strong>kertoo Yle</strong></a><strong>.</strong></em></p><p> </p><p><em>Maaliskuun alussa pakolliseksi tulleen veronumeron on tähän mennessä hakenut 53 000 ulkomaista rakennusalan työntekijää. Vielä viime syksynä ulkomaalaisten työntekijöiden määräksi arvioitiin verohallinnossa 25 000.”</em></p><p> </p><p><strong>Kommentti:</strong></p><p> </p><p>Herättää kyllä aiheellista kummastusta, miten asiantuntijoiden arviot voivat mennä noin pieleen?&nbsp; Minäkin joka en ole ”asiantuntija” olen jo pitkään arvioinut, että ulkomaisen rakennustyöntyövoiman määrä Suomessa on kutakuinkin 100.000 henkilöä.&nbsp; Enkä ole suinkaan lähipiirissäni ainoa, joka on päätynyt tähän tasoon.&nbsp; </p><p> </p><p>Jo pitkään on tiedetty että pääkaupunkiseutua rakennetaan ulkomaisin voimin. &nbsp;Joidenkin mielestä rakennusala on suomalaisittain jo laskettava täysin ”menetetyksi alaksi” – hieman samaan tyyliin kuin (vertaus on hieman korni, mutta elävästä elämästä) marjanpoiminta-ala.&nbsp; Suomalaiset eivät enää taivu tuohon tehtävään, joten ulkoa tullut väki tekee hommat.&nbsp; Syitä tähän voidaan luetella montakin, mutta markkinoiden hintamekanismi ei ole se vähäisin.&nbsp; </p><p> </p><p>Tunnen rakennusmestareita, jotka ovat joutuneet jättämään työnsä, koska työmaalla työmiehet puhuvat vain viroa ja venäjää ja muita vielä vaikeampia kieliä – ja kun eivät itse osaa kieliä, ovat moraalisista ja käytännöllisistä syistä joutuneet tekemään ison ratkaisun.&nbsp; Kun eivät pysty kommunikoimaan alaistensa kanssa he eivät katso voivansa vastata työmaastaan niin kuin ”vastaavan mestarin” tulee tehdä.</p><p> </p><p>Kun maalis-kesäkuun aikana (4 kk) on jo 53.000 ulkomaista rakennustyöläistä hakenut veronumeron, voidaan ilman muuta päätellä, että ulkomaisen työvoiman määrä on olennaisesti tätä suurempi.&nbsp; </p><p> </p><p>Kaikki eivät ole hakeneet: pimeä työvoima, samalla kortilla toimiva ”vaihtotyövoima”, pikakävijät ja muut luikkarit sekä ”asiasta tietämättömät” vilpittömät tai vähemmän vilpittömät huomioiden voidaan kokolailla pitävästi katsoa, että nämä ”yllättävät” tiedot tukevat arvioita, joiden mukaan rakennusalan ulkomaisen työvoiman kokonaismäärä on haarukassa 75000 – 100.000.&nbsp; Pelkästään tuo 75.000 on kolminkertainen (!) ”asiantuntijoiden” arvioon nähden.&nbsp; Tarina ei kerro, keitä nämä arvioitaan tehneet asiantuntijat ovat.</p><p> </p><p><strong>Esimerkki n:o 2</strong></p><p> </p><p>Viiikonvaihteessa julkistettiin mielipidetutkimus, jonka mukaan kansalaiset ovat valmiimpia ”rakenteellisiin” uudistuksiin kuin poliitikot:</p><p> </p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/kysely_nama_rakenneuudistukset_sopivat_suomalaisille/6782433">http://yle.fi/uutiset/kysely_nama_rakenneuudistukset_sopivat_suomalaisille/6782433</a> </p><p> </p><p>Mistä tämä johtuu?&nbsp; Poliitikot ovat ”sixpackin” oloissa asemoineet itsensä omien ennakkoarvioidensa mukaisiin poteroihin puolustamaan näkemyksiä, jotka ehkä olivat relevantteja 1970-luvulla, mutta eivät enää 2010-luvulla.&nbsp; Tämä pätee eritoten vasemmistopuolueisiin.&nbsp; Tulonsiirroilla elävä ja niihin toivonsa asettava osa kansaa on – vaikka onkin lukumäärältään ollut viime vuosina kasvussa – on kuitenkin niin pieni murto-osa väestöstä, että sen mahdollisella kannatuksella ei pitkälle potkita.&nbsp; Suomalaiset ovat keskiluokkaistuneet ja katsovat – joko aiheellisesti tai aiheetta – olevansa monessa yhteydessä maksumiehinä, ja pystyvät sekä haluavat myöskin nähdä ”kolikon toisen puolen”.&nbsp; Sitä paitsi kansalaisten koulutustaso on noussut – en sano välttämättä valistustaso – ja sen myötä kyky arvioida asioita hieman yleisemmältä tasolta kuin vain oman navan korkeudelta on nähtävästi kohonnut.&nbsp; </p><p> </p><p>Kansalaisten kriisitietoisuus on myös kohonnut.&nbsp; Jatkuvat – nyt jo useita vuosia jatkuneet – yt-rumbat, joukkoritisanomiset ja muut peijaiset työpaikoilla ja tuttavapiireissä ovat havahduttaneet isot joukot ihmisiä arvioimaan omaa ja suomalaisten tilannetta ”varovaisuusnäkökohdat” huomioiden.&nbsp; </p><p> </p><p>Enkä mitenkään vähättelisi presidentti <strong>Sauli Niinistön</strong> puheiden ja toimenpiteiden vaikutusta yleiseen mielipiteeseen.&nbsp; Vaikka media monessa yhteydessä onkin ponnistellut dissatakseen Niinistön näkemysten resonanssia, niin kansalaisten tykönä vastakaiku on ollut aivan toista tasoa, paljon merkittävämpi.&nbsp; Onpa saattanut tapahtua, että tuo presidentin huolten leimaama habitus ja huolenilmaisut taloudesta ovat juuri tämän julkisen dissauksen seurauksena päinvastoin resonoinut niin että vastakaiku onkin ollut vahvempi kuin mitä pinnalta katsoen on näyttänyt.</p><p> </p><p>Ihmiset ymmärtävät ettei kukaan eikä mikään voi jatkuvasti ottaa velkaa 6 tai 7 miljardia vuodessa pelkkään olemisen jatkumoon, eli niin sanottua ”syömävelkaa” – vaikka tuo ilmaisu kai nykyilmastossa monella taholla koetaan ja nähdään jotenkin luvattoman rumana ilmaisuna.&nbsp; Mutta syömävelka mikä syömävelka.&nbsp; Kullberg varmaan kutsuisi sitä ”kulutusjuhlaksi”.&nbsp; -&nbsp; Sitä paitsi kyllä ne miljoona suomalaista, jotka tosiasiassa Suomen verot maksavat ja muutenkin tämän maan pystyssä pitävät, varsin hyvin tietävät, ettei Suomen valtion 6,6 miljardin euron vuosilisävelka ole suinkaan +1.200 € per kärsä lisävelkaa per vuosi.&nbsp; Vaan sen on siis 6.600.000.000 €uroa per miljoona todellista veronmaksajaa eli 6.600 €uroa/lisävelkaa per vuosi per tosimaksaja.&nbsp; </p><p> </p><p>100 miljardia euroa velkaa on 100.000 €uroa per maksaja.&nbsp; Se on melko paljon.&nbsp; Se on kaksiollinen velkaa maksajalle – ilman tuota kaksiota.&nbsp; Panee aatteleen muitakin kuin <strong>Jope Ruonansuuta</strong>.</p><p> </p><p><strong>Esimerkki n:o 3</strong></p><p> </p><p><strong>Pahoinvoivat lähiöt</strong></p><p> </p><p><a href="http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/522806/Yle+Suurten+kaupunkien+sisalla+valtavat+terveyserot">http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/522806/Yle+Suurten+kaupunkien+sisalla+valtavat+terveyserot</a> </p><p> </p><p>Loppuviikosta uutisoitiin, että kuntien sisällä – eritoten suurissa kaupungeissa – erot ovat suurempia kuin maan eri alueiden kesken keskimäärin.&nbsp; </p><p> </p><p><strong><em>”Itä-Suomen yliopiston</em></strong><em> johtaman tutkimuksen mukaan suuret kaupungit, kuten Helsinki, Turku ja Oulu, jakautuvat terveyserojen perusteella hyvinvoiviin ja huono-osaisiin alueisiin.</em></p><p> </p><p><em>Asiasta kertoi torstaina Yle.</em></p><p> </p><p><em>Tutkijoiden mukaan erot kaupunginosien välillä ovat vähintään yhtä suuria tai suurempia kuin kuntien väliset erot.”</em></p><p> </p><p>Totta mooses.&nbsp; Kaikkihan me tiedämme, että on erilaisia asuinalueita, hyviä, kalliita ja haluttuja – ja sitten niitä keskivertoja jotka eivät järin suuresti erotu ympäristöstään, ja on sitten ne tietyt alueet, kadut ja kulmakunnat, kaupunginosat ja seudut, joilla ”ei mene hyvin”.&nbsp; Segregaatio ja muu valkkaantuminen sitten vuosien mittaan vielä silaa loput: vaikeudet kärjistyvät ja … olo huononee.</p><p> </p><p>Mutta tarvittiin jälleen tutkimus, jotta tämä itsestäänselvyys valkeni joillekin asiantuntijoille.</p><p> </p><p><strong>Esimerkki n:o 4</strong></p><p><strong>&nbsp;</strong></p><p> </p><p>Näiden vakavien – etten sanoisi vakavaakin vakavampien – aiheiden jälkeen hieman kevyempi elämänalue, jolta siltäkään ei ole hikeä, perkeleitä ja kyyneleitä puuttuman.&nbsp; Puhun nyt urheilusta, ja eritoten rata- ja kenttäurheilusta eli yleisurheilusta.&nbsp; Mistähän tuo nimi muuten tulee?&nbsp; Onkohan kielimies Martti Jukola sen kehittänyt?</p><p> </p><p>Milloin olette havainneet, että Suomen MM-kisajoukkue – tai Olympiajoukkue, tai EM-joukkue tai mikään muukaan joukkue, olisi saavuttanut Olympiakomitean, tai Urheiluliiton tai Lajiliiton tai jonkun muun ”asiantuntijaorganisaation” asettaman ”virallisen kisatavoitteen”?&nbsp; </p><p> </p><p>Ette koskaan, tai sitten olette minua vanhempi, - tai vähemmän dementointunut..</p><p> </p><p>Yleisurheilun MM-kisoihin matkannut ennätysmäisen pieni – 11 valittiin, mutta Eero Haapalan jouduttua loukkaantumisen vuoksi luopumaan kisapaikasta – 10-jäseninen joukkue palasi kotiin saaliinaan 1 mitali ja 1 pistesija.&nbsp; </p><p> </p><p>Urheiluliiton johdon kisatavoite:</p><p> </p><p><em><strong>”Suomen </strong></em><em>joukkueen tavoite on tuoda Moskovasta mitali ja kolme pistesijaa.”&nbsp; <a href="http://www.hs.fi/urheilu/a1375666274921%20Helsingin%20Sanomat%2010.08.2013">http://www.hs.fi/urheilu/a1375666274921 Helsingin Sanomat 10.08.2013</a>.</em></p><p> </p><p>Olisi mielenkiintoista kuulla liiton johdon näkemykset siitä, keiltä he odottivat noita kolmea pistesijaa.&nbsp; Kuten kisoja seuranneet ovat nähneet, joukkueen menestys ja tulokset vastasivat kutakuinkin ja lähes tarkalleen niitä ennakkokäsityksiä, mitä kauden tulokset ja menestys (tai menestymättömyys) antoi aihetta odottaakin.&nbsp; Ei mitään yllätyksiä – ei ylä- eikä alakanttiin.&nbsp; Parhaiten menestyivät ja tuloksiltaankin pärjäsivät pikajuoksijat <strong>Nooralotta Neziri ja Hanna-Maari Latvala</strong> – juuri heiltä tällaista saattoi odottaakin.&nbsp; <a href="http://yle.fi/urheilu/kojonkoski_aamu-tvssa_huippu-urheili_kiinnostaa_suomalaisia/6785094">http://yle.fi/urheilu/kojonkoski_aamu-tvssa_huippu-urheili_kiinnostaa_suomalaisia/6785094</a> </p><p> </p><p>Hieman yleisemminkin ajatellen voisi kysyä: eikö asiantuntemus ole sitä, että ennakointi osuu nappiin tai edes kutakuinkin sinne ”kympin tuntumaan”.&nbsp; Mitä turbulentimmat olosuhteet, sitä olennaisempaa on pystyä ennakoimaan tapahtumat mahdollisimman nappiin.&nbsp; Siinä asiantuntemus nousee arvoonsa.&nbsp; Mitä teemme johtajilla ja pomoilla, joiden näkemykset maailmasta ja sen menosta menevät suoraan metsään?</p><p> </p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Miksi asiantuntijoiden arviot ja laskelmat menevät noinkin usein pieleen?

Onko kysymys asiantuntemuksen vajeesta?  Mistä se voisi johtua.  Olisiko tour d'ivoire –ilmiöllä jotain tekoa asiassa ?  Siis « norsunluutonistumisella » ? 

Mikä todella on asiantuntijoiden todellinen asiantuntemus.  Eikö se edellytä lähtökohtaisesti ko. asian tuntemista.  Se taas ei saata olla mahdollista, jos kosketus « asiaan » on kovin ohkainen tai suorastaan olematon.

Ei niin, että se, joka on « keskellä asiaa » aina olisi sen asian paras asiantuntija, mutta kyllä hänellä useinkin on aivan varteenotettavaa tietämystä asiasta.  Monesti se « saapasjalka » -tason tuntemus on juuri sitä parasta asiantuntemusta (ks. alla).

Asioiden ennakointi – kutsutaan sitä sitten ennusteen laadinnaksi tai muuten vain « ennustamiseksi » sanan brutaalissa mielessä, on aina hieman « henkimaailman hommaa ».  Tämän ovat parhaatkin asiantuntijat tunnustaneet.  Muutoinhan ennakointi ja ennusteiden ja muiden käppyröiden laadinta olisi pelkkää « viivotintouhua » - jatkettaisiin vain käyrää siihen suuntaan mihin se viimeksi on sojottanut. 

Muutamia esimerkkejä

Esimerkki n:o 1: Eilen uutisoitiin näyttävästi:

Rakennusalan ulkomaisen työvoiman määrä arvioitiin pieleen

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/yle+ulkomaisia+rakentajia+tuplasti+luultua+enemman/201308487259

”Maaliskuun alussa rakennustyömailla pakolliseksi tullut veronumero on paljastanut ulkomaisten rakennustyöntekijöiden määrän huomattavasti luultua suuremmaksi, kertoo Yle.

Maaliskuun alussa pakolliseksi tulleen veronumeron on tähän mennessä hakenut 53 000 ulkomaista rakennusalan työntekijää. Vielä viime syksynä ulkomaalaisten työntekijöiden määräksi arvioitiin verohallinnossa 25 000.”

Kommentti:

Herättää kyllä aiheellista kummastusta, miten asiantuntijoiden arviot voivat mennä noin pieleen?  Minäkin joka en ole ”asiantuntija” olen jo pitkään arvioinut, että ulkomaisen rakennustyöntyövoiman määrä Suomessa on kutakuinkin 100.000 henkilöä.  Enkä ole suinkaan lähipiirissäni ainoa, joka on päätynyt tähän tasoon. 

Jo pitkään on tiedetty että pääkaupunkiseutua rakennetaan ulkomaisin voimin.  Joidenkin mielestä rakennusala on suomalaisittain jo laskettava täysin ”menetetyksi alaksi” – hieman samaan tyyliin kuin (vertaus on hieman korni, mutta elävästä elämästä) marjanpoiminta-ala.  Suomalaiset eivät enää taivu tuohon tehtävään, joten ulkoa tullut väki tekee hommat.  Syitä tähän voidaan luetella montakin, mutta markkinoiden hintamekanismi ei ole se vähäisin. 

Tunnen rakennusmestareita, jotka ovat joutuneet jättämään työnsä, koska työmaalla työmiehet puhuvat vain viroa ja venäjää ja muita vielä vaikeampia kieliä – ja kun eivät itse osaa kieliä, ovat moraalisista ja käytännöllisistä syistä joutuneet tekemään ison ratkaisun.  Kun eivät pysty kommunikoimaan alaistensa kanssa he eivät katso voivansa vastata työmaastaan niin kuin ”vastaavan mestarin” tulee tehdä.

Kun maalis-kesäkuun aikana (4 kk) on jo 53.000 ulkomaista rakennustyöläistä hakenut veronumeron, voidaan ilman muuta päätellä, että ulkomaisen työvoiman määrä on olennaisesti tätä suurempi. 

Kaikki eivät ole hakeneet: pimeä työvoima, samalla kortilla toimiva ”vaihtotyövoima”, pikakävijät ja muut luikkarit sekä ”asiasta tietämättömät” vilpittömät tai vähemmän vilpittömät huomioiden voidaan kokolailla pitävästi katsoa, että nämä ”yllättävät” tiedot tukevat arvioita, joiden mukaan rakennusalan ulkomaisen työvoiman kokonaismäärä on haarukassa 75000 – 100.000.  Pelkästään tuo 75.000 on kolminkertainen (!) ”asiantuntijoiden” arvioon nähden.  Tarina ei kerro, keitä nämä arvioitaan tehneet asiantuntijat ovat.

Esimerkki n:o 2

Viiikonvaihteessa julkistettiin mielipidetutkimus, jonka mukaan kansalaiset ovat valmiimpia ”rakenteellisiin” uudistuksiin kuin poliitikot:

http://yle.fi/uutiset/kysely_nama_rakenneuudistukset_sopivat_suomalaisille/6782433

Mistä tämä johtuu?  Poliitikot ovat ”sixpackin” oloissa asemoineet itsensä omien ennakkoarvioidensa mukaisiin poteroihin puolustamaan näkemyksiä, jotka ehkä olivat relevantteja 1970-luvulla, mutta eivät enää 2010-luvulla.  Tämä pätee eritoten vasemmistopuolueisiin.  Tulonsiirroilla elävä ja niihin toivonsa asettava osa kansaa on – vaikka onkin lukumäärältään ollut viime vuosina kasvussa – on kuitenkin niin pieni murto-osa väestöstä, että sen mahdollisella kannatuksella ei pitkälle potkita.  Suomalaiset ovat keskiluokkaistuneet ja katsovat – joko aiheellisesti tai aiheetta – olevansa monessa yhteydessä maksumiehinä, ja pystyvät sekä haluavat myöskin nähdä ”kolikon toisen puolen”.  Sitä paitsi kansalaisten koulutustaso on noussut – en sano välttämättä valistustaso – ja sen myötä kyky arvioida asioita hieman yleisemmältä tasolta kuin vain oman navan korkeudelta on nähtävästi kohonnut. 

Kansalaisten kriisitietoisuus on myös kohonnut.  Jatkuvat – nyt jo useita vuosia jatkuneet – yt-rumbat, joukkoritisanomiset ja muut peijaiset työpaikoilla ja tuttavapiireissä ovat havahduttaneet isot joukot ihmisiä arvioimaan omaa ja suomalaisten tilannetta ”varovaisuusnäkökohdat” huomioiden. 

Enkä mitenkään vähättelisi presidentti Sauli Niinistön puheiden ja toimenpiteiden vaikutusta yleiseen mielipiteeseen.  Vaikka media monessa yhteydessä onkin ponnistellut dissatakseen Niinistön näkemysten resonanssia, niin kansalaisten tykönä vastakaiku on ollut aivan toista tasoa, paljon merkittävämpi.  Onpa saattanut tapahtua, että tuo presidentin huolten leimaama habitus ja huolenilmaisut taloudesta ovat juuri tämän julkisen dissauksen seurauksena päinvastoin resonoinut niin että vastakaiku onkin ollut vahvempi kuin mitä pinnalta katsoen on näyttänyt.

Ihmiset ymmärtävät ettei kukaan eikä mikään voi jatkuvasti ottaa velkaa 6 tai 7 miljardia vuodessa pelkkään olemisen jatkumoon, eli niin sanottua ”syömävelkaa” – vaikka tuo ilmaisu kai nykyilmastossa monella taholla koetaan ja nähdään jotenkin luvattoman rumana ilmaisuna.  Mutta syömävelka mikä syömävelka.  Kullberg varmaan kutsuisi sitä ”kulutusjuhlaksi”.  -  Sitä paitsi kyllä ne miljoona suomalaista, jotka tosiasiassa Suomen verot maksavat ja muutenkin tämän maan pystyssä pitävät, varsin hyvin tietävät, ettei Suomen valtion 6,6 miljardin euron vuosilisävelka ole suinkaan +1.200 € per kärsä lisävelkaa per vuosi.  Vaan sen on siis 6.600.000.000 €uroa per miljoona todellista veronmaksajaa eli 6.600 €uroa/lisävelkaa per vuosi per tosimaksaja. 

100 miljardia euroa velkaa on 100.000 €uroa per maksaja.  Se on melko paljon.  Se on kaksiollinen velkaa maksajalle – ilman tuota kaksiota.  Panee aatteleen muitakin kuin Jope Ruonansuuta.

Esimerkki n:o 3

Pahoinvoivat lähiöt

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/522806/Yle+Suurten+kaupunkien+sisalla+valtavat+terveyserot

Loppuviikosta uutisoitiin, että kuntien sisällä – eritoten suurissa kaupungeissa – erot ovat suurempia kuin maan eri alueiden kesken keskimäärin. 

”Itä-Suomen yliopiston johtaman tutkimuksen mukaan suuret kaupungit, kuten Helsinki, Turku ja Oulu, jakautuvat terveyserojen perusteella hyvinvoiviin ja huono-osaisiin alueisiin.

Asiasta kertoi torstaina Yle.

Tutkijoiden mukaan erot kaupunginosien välillä ovat vähintään yhtä suuria tai suurempia kuin kuntien väliset erot.”

Totta mooses.  Kaikkihan me tiedämme, että on erilaisia asuinalueita, hyviä, kalliita ja haluttuja – ja sitten niitä keskivertoja jotka eivät järin suuresti erotu ympäristöstään, ja on sitten ne tietyt alueet, kadut ja kulmakunnat, kaupunginosat ja seudut, joilla ”ei mene hyvin”.  Segregaatio ja muu valkkaantuminen sitten vuosien mittaan vielä silaa loput: vaikeudet kärjistyvät ja … olo huononee.

Mutta tarvittiin jälleen tutkimus, jotta tämä itsestäänselvyys valkeni joillekin asiantuntijoille.

Esimerkki n:o 4

 

Näiden vakavien – etten sanoisi vakavaakin vakavampien – aiheiden jälkeen hieman kevyempi elämänalue, jolta siltäkään ei ole hikeä, perkeleitä ja kyyneleitä puuttuman.  Puhun nyt urheilusta, ja eritoten rata- ja kenttäurheilusta eli yleisurheilusta.  Mistähän tuo nimi muuten tulee?  Onkohan kielimies Martti Jukola sen kehittänyt?

Milloin olette havainneet, että Suomen MM-kisajoukkue – tai Olympiajoukkue, tai EM-joukkue tai mikään muukaan joukkue, olisi saavuttanut Olympiakomitean, tai Urheiluliiton tai Lajiliiton tai jonkun muun ”asiantuntijaorganisaation” asettaman ”virallisen kisatavoitteen”? 

Ette koskaan, tai sitten olette minua vanhempi, - tai vähemmän dementointunut..

Yleisurheilun MM-kisoihin matkannut ennätysmäisen pieni – 11 valittiin, mutta Eero Haapalan jouduttua loukkaantumisen vuoksi luopumaan kisapaikasta – 10-jäseninen joukkue palasi kotiin saaliinaan 1 mitali ja 1 pistesija. 

Urheiluliiton johdon kisatavoite:

”Suomen joukkueen tavoite on tuoda Moskovasta mitali ja kolme pistesijaa.”  http://www.hs.fi/urheilu/a1375666274921 Helsingin Sanomat 10.08.2013.

Olisi mielenkiintoista kuulla liiton johdon näkemykset siitä, keiltä he odottivat noita kolmea pistesijaa.  Kuten kisoja seuranneet ovat nähneet, joukkueen menestys ja tulokset vastasivat kutakuinkin ja lähes tarkalleen niitä ennakkokäsityksiä, mitä kauden tulokset ja menestys (tai menestymättömyys) antoi aihetta odottaakin.  Ei mitään yllätyksiä – ei ylä- eikä alakanttiin.  Parhaiten menestyivät ja tuloksiltaankin pärjäsivät pikajuoksijat Nooralotta Neziri ja Hanna-Maari Latvala – juuri heiltä tällaista saattoi odottaakin.  http://yle.fi/urheilu/kojonkoski_aamu-tvssa_huippu-urheili_kiinnostaa_suomalaisia/6785094

Hieman yleisemminkin ajatellen voisi kysyä: eikö asiantuntemus ole sitä, että ennakointi osuu nappiin tai edes kutakuinkin sinne ”kympin tuntumaan”.  Mitä turbulentimmat olosuhteet, sitä olennaisempaa on pystyä ennakoimaan tapahtumat mahdollisimman nappiin.  Siinä asiantuntemus nousee arvoonsa.  Mitä teemme johtajilla ja pomoilla, joiden näkemykset maailmasta ja sen menosta menevät suoraan metsään?

]]>
0 http://samiruokokoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/147465-miksi-asiantuntijoiden-arviot-ja-laskelmat-menevat-noinkin-usein-pieleen#comments Tue, 20 Aug 2013 08:36:27 +0000 Veikko Huuska http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/147465-miksi-asiantuntijoiden-arviot-ja-laskelmat-menevat-noinkin-usein-pieleen